Kirkko haluaa jatkoa ruokapankeille

Ruokapankki

Kolme vuotta kestänyt ruokapankkiprojekti loppui viime vuonna. Vuosina 97-99 projektia rahoitettiin yhteisvastuukeräyksen varoilla, mutta tänä vuonna rahat toimintaan on täytynyt etsiä seurakuntien omista kolehtituotoista. Kirkkopalvelujen johtajan Simo Huhdan mukaan seurakunnat pitävät ruokapankkitoimintaa edelleen välttämättömänä.

Tueksi tarvitaan kuitenkin valtakunnallista koordinointia ja kehittämistä. Varojen puutteen takia muutamat seurakunnat ovat lopettaneet toiminnan, mutta useat kymmenet jatkavat edelleen. Kaikkiaan toiminnassa on ollut 65 ruokapankkia 170 seurakunnan alueella. Huhta kielsi aiemmin julkisuudessa olleet tiedot siitä, että kirkko olisi antanut seurakunnille ohjeet ruokapankkien lakkauttamisesta eräänlaisena protestina päättäjille.

-Tieto on perätön. Kirkolta eikä myöskään Kirkkopalveluilta ole tullut tällaista ohjetta tai suositusta, Huhta sanoi valtakunnallisen köyhyysseminaarin yhteydessä Helsingissä.
-Mielestäni on täysin epäeettistä lähteä demonstroimaan köyhien ja nälkäisten kustannuksella.

Pysyvät ruokapankit sementoivat diakoniatyötä

John Vikström

Emeritusarkkipiispa John Vikström pitää ruoan jakamista juuri sellaisena yhteisvastuullisuutena, joka kuuluu kristittynä olemiseen. Toisaalta hän kuitenkin kyseli lähimmäisavun perään:
-Pienet perheet ja suvut eivät ole kantaneet sellaista vastuuta kuin olisi ollut tarve. On luotettu siihen, että valtio hoitaa, jotta saadaan pelata golfia ja veneillä. Vikström sanoi myös olevansa huolissaan siitä, että väliaikaiseksi tarkoitettu ruoka-apu onkin jäämässä pysyväksi. Näin todelliset ongelmat jäävät ratkaisematta. -Miten kauan suomalaisia voidaan ravita EU-varoilla, hän kyseli.

Vikström muistutti myös diakoniatyön perusajatuksesta, jossa aloitetaan aina hädän äärimmäisestä päästä.
-Jos toiminnasta tehdään pysyvää, kirkon liikkuvuus sementoidaan jossain määrin, hän arvosteli.
(STT)

Kirkkopalvelut

Kirkon tiedote köyhyysseminaarista