Kirkko etujoukoissa eettisen sijoittamisen tielle

Kirkko on merkittävä sijoittaja. Kirkon eläkerahojen sijoituksesta vastaavan Kirkon keskusrahaston varat olivat tämän vuoden alussa 1,6 miljardia markkaa. Sen varoja on myös sijoitettu kiinteistöihin ja osakkeisiin sekä ulkomaisiin rahastoihin. Lisäksi monet seurakunnat pitävät hallussaan huomattavia osakesalkkuja. Nyt laadituissa eettisissä ohjeissa lähdettiin siitä, että kirkon hengellisen sanoman ja rahojen hoidon pitäisi kuulua samaan kokonaisuuteen ja olla sopusoinnussa keskenään. Talous ei voi olla erillinen asia, jota hoidettaisiin eri periaatteiden mukaisesti, työryhmässä todettiin.

Tähän saakka kirkon sijoitustoiminnan säädöksissä ei ole mainittu eettisiä näkökohtia. -Olemme yrittäneet hahmotella eettisen pohjan sijoitustoiminnalle. Ajatus on, että eettiset kysymykset otettaisiin sijoittamisessa enemmän huomioon, työryhmän jäsen, valtiotieteen lisensiaatti Marjaana Kopperi selitti.

Kirkko mukaan kehittämään eettisiä rahastoja

Kirkolla ei ole omaa poikkeavaa etiikkaa, vaan sama etiikka koskee niin kirkkoa kuin muita yhteiskunnan vaikuttajia. Kirkolta sekä monilta yleishyödyllisiltä säätiöiltä ja yhdistyksiltä odotetaan kuitenkin enemmän kuin useilta muilta yhteiskunnan vaikuttajilta. Kopperi sanoo, että kirkko on halunnut vastata odotuksiin laatimalla eettisen sijoittamisen ohjeet.

Ohjeita laadittaessa on tutkittu eettisten sijoitusrahastojen arviointiperusteita. Meillä ei juuri ole eettisiä sijoitusrahastoja, vaan ne ovat vasta lähtökuopissa. Kopperi mainitsee Gyllenbergin rahaston, joka on laadittu yhteistyössä kirkon kanssa. Aiemmin meillä on ollut joitakin ympäristörahastoja. -Maailmalla on tällaisia rahastoja enemmänkin. Uskoisin, että ne ovat tulossa meillekin. Kirkon ei pitäisi pelkästään passiivisesti seurata mitä eettisissä sijoitusrahastoissa tapahtuu, vaan itsekin vaikuttaa rahastojen kehittämiseen. Kopperi sanoo, että työryhmän jäsenet olivat tästä samaa mieltä.

Eettiset sijoitusrahastot ovat yksi työryhmän ehdotuksista eettisen sijoittamisen toteuttamiseksi. Kirkon raha-asioista päättävät voivat itsekin tehdä päätöksiä eettisten periaatteiden mukaisesti tai halutessaan käyttää ulkopuolisia arviointilaitoksia. -Ulkomailla on paljon tällaisia yrityksiä, jotka arvioivat muita yrityksiä eettisten periaatteiden pohjata. Ne arvioivat esimerkiksi miten jotkut yritykset ovat hoitaneet sosiaalisen vastuun tai ympäristövastuun periaatteita.
(STT)

Kuuntele Teijo Valtasen raportti aiheesta Talousuutisissa! (1:24)