Mainos

Kirjastojen asema halutaan säilyttää vahvana

Suomessa perinteisesti arvostettu kirjastolaitos pysyy kansansivistäjän roolissaan vielä tietoverkkojenkin maailmassa. Näin käy ainakin mikäli eduskunnan tahtoon on luottamista.

Uutta kirjastolakia käsiteltiin keskiviikkona ensimmäistä kertaa eduskunnassa. Kansanedustajat toivat esiin halunsa turvata kirjastopalvelut pienimmissäkin kunnissa ja pitää ne ilmaisina. Vielä viime vuonna mm. valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) esitti vaihtoehtoa, jonka mukaan kirjastopalvelut tehtäisiin maksullisiksi. Kuntalaisille on jatkossakin maksutonta kirjaston omien kirjojen, lehtien, videoiden, levyjen ja kasettien lainaus. Muista palveluista, esimerkiksi Internetin käytöstä, kirjastot voivat periä enintään kustannuksia vastaavan maksun. Osa verkkoaineistosta on kirjastojen omaa tuotantoa, joten siihen pätee jo nykyisinkin maksuttomuusvaatimus.

Internetin maksuttomuudesta halutaan lisää kokemuksia

Tällä hetkellä tietoverkkojen käyttöä rahoitetaan yleisissä kirjastoissa useissa tapauksissa valtion tilapäisillä, harkinnanvaraisilla avustuksilla. Siten maksuasia ei ole noussut vielä kovin voimakkaasti esiin. Lakiesityksessä todetaan, että käytettävissä ei vielä ole tarpeeksi kokemuksia esimerkiksi Internetin käytöstä ja sisällöistä, jotta olisi mahdollista tehdä perusteltu ja toteuttamiskelpoinen ehdotus kirjastojen maksuttoman verkkokäytön rajauksista. Lakiesityksen mukaan myös yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamien kaukolainat ovat maksuttomia. Postituskuluja voidaan kuitenkin periä, ellei valtion erityisavustus kata näitä menoja. Asiaa valmistelleen hallintovaliokunnan mielestä maksuttomia palveluja olisi pitänyt laajentaa koskemaan kaikkia kaukolainoja.

Kuntien eriarvoisuus huoletti eduskuntaa

Lakiesityksen tarkoituksena on edistää kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia ajanmukaisiin ja laadukkaisiin kirjasto- ja tietopalveluihin asuinpaikan ja varallisuuden sitä estämättä. Keskiviikkona eduskunnassa keskustelua syntyi etenkin talousongelmista kärsivien kuntien mahdollisuuksista ylläpitää kirjastoa. Huolta on kannettu erityisesti siitä, kuinka lisääntyvää uutta tekniikkaa voidaan hankkia köyhiin kuntiin. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kirsti Ala-Harja (kok.) muistutti, että kunnat voisivat vuokrata kirjastopalvelujaan sellaisille kunnille, joilla ei ole varaa ylläpitää omaa kirjastoa. Lakiesityksessä todetaan, että kirjastopalvelujen tarjontaa olisi järjestettävä nykyistä enemmän esimerkiksi seutukunnittain. Lakiesitys ei sinänsä aiheuta uusia menoja kirjastoille. Uusia velvoitteita on kuitenkin tulossa saamen kielen aseman osalta.

Koulutuksen tasoa epäiltiin liian tiukaksi

Kritiikkiä esitettiin mm. siitä, että pienempien kirjastojen edustajia on lakia valmisteltaessa kuunneltu liian vähän. -Myöskään henkilöstön koulutuksen ei tarvitsisi olla niin tarkasti säädelty korkeakoulututkinnoksi, kun muutoin ammateissa haetaan joustavuutta, arvioi keskustan Heikki Alaranta. Kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy vähintää 35 opintoviikon laajuiset opinnot kirjastoalalta. Lain mukaan kuntien velvoite on arvioida, miten niiden järjestämille kirjasto- ja tietopalveluille asetetut tavoitteet ovat käytännössä toteutuneet.

Suomessa on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen laaja kirjastoverkosto. Periaatteessa kaikki Suomen kunnat tarjoavat kirjastopalveluja. Maassa oli viime vuonna 1006 kirjastoa ja 214 kirjastoautoa. Internet-yhteys on asiakkaiden käytössä yli 75 prosentissa yleisistä kirjastoista.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.