Kirjastoautot laajentavat palveluitaan

Kulkuri kiitää pitkin pohjoisinta Suomea. Kulkuri on kulttuurikeskus, työvoimatoimisto, posti ja pankki. Ennen kaikkea Kulkuri on kuitenkin kirjastoauto. Kulkuri on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen, mutta kirjastoautojen palvelu on laajentumassa kaikkialla Suomessa.

- Syrjäseuduilla väki vähenee, välimatkat ovat pitkiä ja kirjastoautojen ylläpitäminen on kallista. Yhdistämällä toimintoja pystymme turvaamaan kirjastopalvelut haja-asutusalueen asukkaille ja kouluille, Kemijärven kirjaston johtaja Kirsti Juntura selvittää Kulkurin syntyhistoriaa.

Kulttuuripalvelut, kirjailijavierailut ja lastentapahtumat sulautuvat kirjastoautoon helposti. Tarvittaessa Kemijärven monitoimiauton kyytiin hyppää sairaanhoitajaopiskelijoita, pankkineuvojia ja seurakunnan työntekijöitä. Yleisin kirjastoautojen tarjoama lisäpalvelu on internetyhteys. Internetyhteydellä varustettuja autoja on liikkeellä kuitenkin vielä verrattain vähän kaikkialla Suomessa.

- Itä-Suomen läänin 37 kirjastoautosta kahdessa on internet. Opetusministeriö on kuitenkin varannut rahaa kirjastojen asiakaspäätteiden ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen, sivistystoimen tarkastaja Ari Mäkiranta Itä-Suomen lääninhallituksesta kertoo.

Internet pidentää pysähtymisaikaa

Lääninhallituksissa kirjastoautojen roolia pidetään merkittävä. Kirjastoautot paikkaavat lakkautettujen sivukirjastojen jättämiä aukkoja ja vievät lukemista kaupunkien keskustojen ulkopuolelle.

- Uskon, että internetyhteyksien myötä kirjastoautojen merkitys kasvaa. Liikkuva nettipiste lisää sähköisen asioinnin toimivuutta, Lapin lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Sirkku Seppänen arvioi.

Internetin tulon vuoksi kirjastoauton aikatauluja joudutaan kenties miettimään uudelleen. Esimerkiksi Etelä-Suomessa auto pysähtyy keskimäärin 15 minuuttia, mikä on verrattain lyhyt aika netin käyttämiseen.

Koska monissa pienemmissä kunnissa kirjastoautoa ajetaan yhdessä vuorossa, pysähtymisajan pidentäminen saattaa johtaa pysäkkien määrän vähenemiseen. Suosituksen mukaan 80 prosentilla taajama-alueen asukkaista pitäisi olla enintään kahden kilometrin matka kirjastoon tai kilometri lähimmälle kirjastoautopysäkille.

Kirjastoauton ylläpitäminen on kuitenkin kallista ja lääninhallituksissa uskotaan, että tulevaisuudessa yhä useampi kunta käyttää yhteistä kirjastoautoa.

Valikoima harkitaan tarkkaan

Kirjastoautojen valikoima muokkautuu paikkakunnan ja lukijoiden mukaan. Isommissa kaupungeissa valikoima suunnitellaan keskitetysti, pienemmillä paikkakunnilla kuljettaja tuntee lainaajat ja valitsee kirjat näiden mieltymysten mukaan.

- Kirjastoauto on hyvin joustava väline. Se pysähtyy vaikka jokaisen talon kohdalla, jos niin halutaan. Toki kun Lapissa on pieniä kyliä, niin käytännössä pysähdytään siellä, missä tiedetään lainaajia olevan, Seppänen arvioi.

Kirjastoautojen määrä väheni Etelä-Suomessa viime vuonna kahdella autolla. Nyt kirjastoautoja on 45. Myös pysäkkien määrä väheni. Siitä huolimatta myös Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen uskoo, että kirjastoauto on ja pysyy.

- Kirjastoautojen käyttöä tehostamalla voidaan kirjastopalveluiden saatavuutta parantaa ilman olennaisia lisäkustannuksia, Kontiainen viittaa pian julkaistavaan Etelä-Suomen läänin kirjastoja koskevaan tutkimukseen.

(MTV3-STT)