Kirjailija Anu Kaipainen on kuollut

Kaipaiselta on julkaistu yli kaksikymmentä romaania, runokokoelmia sekä suuri määrä näytelmiä ja televisiodraamaa. Kirjailijan tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa romaanit Arkkienkeli Oulussa (1967), On neidolla punapaula (1973) sekä Naistentanssit (1975).

Laajaan tuotantoon kuului myös kaksi suomalaisista runonlaulajattarista kertovaa romaanimaista teosta: Larin Paraskesta kertova Poimisin heliät hiekat (1979), joka oli aikansa suurmenestys, sekä Mateli Kuivalattaren elämästä kertova Kuin on pitkät pilven rannat (2000).

Trilogian päätökseksi tarkoitetun teoksen Kulkuri ja karjalankiuru käsikirjoitus jäi vain hieman keskeneräiseksi. Teos kertoo Samuli Paulaharjusta ja itkuvirsien taitaja Anni Lehtosesta. Käsikirjoituksen kohtalo on vielä avoin, kerrotaan WSOY:stä.

Kiti Neuvonen lauloi Kaipaisen sanoittaman Nuoruus-nimisen tangon vuonna 1971 Peter von Baghin elokuvassa Kreivi, ja teki siitä ikivihreän.

Sodan seuraamukset läsnä koko tuotannossa

Anu Kaipaisen isä ennusti heti tyttärensä synnyttyä, että tästä tulee runoilija. Synnyinkoti oli Muolaassa, mutta sota ajoi evakkoon Pieksämäelle. Sota ja sen seuraamukset olivat vahvasti läsnä kirjailijan tuotannossa. Hän sai vuonna 1987 ensimmäisen Karjala-palkinnon evakkoperheen sodanjälkeisiä vaiheita kuvaavasta teoksestaan Vilulinnut.

Kaipainen toimi pitkään äidinkielenopettajana ja 1970-luvulla useissa järjestötehtävissä, muun mussa opetusministeriön kirjallisuustukitoimikunnan ja Suomen näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtajana.

Vuonna 1970 Kaipainen sai valtionpalkinnon romaanistaan Magdalena ja maailman lapset.

Hänen kirjansa Granaattiomena oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2002. Teoksessa yhdistyy kaksi piirrettä, jotka ovat Kaipaisen romaaneille tyypillisiä: myyteistä tai tarinoista ammentaminen ja vahva naishahmo päähenkilönä.

Kaipaisen romaanihahmoista myös esimerkiksi runonlaulajat ovat henkisesti hyvin vahvoja, vaikka he elivät kurjuudessa synnyttäen liudan lapsia, joista osa kuoli.

-Olen halunnut kuvata vahvoja naisia, jotta sitä kautta kasvaisin itsekin ja nostaisin samalla sisarteni naiseutta, kirjailija sanoi STT:n 70-vuotishaastattelussa.

(MTV3-STT)