Kiristyvä talous ajaa kunnat ahtaalle

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Kuntatalouden kiristyminen synkentää kunnallisten peruspalvelujen tulevaisuuden. Kun menot kunnissa kasvavat tuloja nopeammin, tarvitaan kipeitä ratkaisuja. Pelissä on viime kädessä koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

    -Kunnat ovat jo muutaman vuoden aikana kuorineet suurimman osan niin sanotusta löysästä pois ja näin ollen niiden sopeutumiskyky alkaa olla käytetty loppuun, sisäministeri Jan-Erik Enestam (r.) korosti Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa tänään. Enestamin mukaan kysymys kuntien tehtävien purkamisesta on nostettu esiin hallintoministeri Jouni Backmanin (sd.) vetämässä neuvotteluryhmässä, joka pohtii kunnallisten palvelujen tulevaisuutta.

    Enestam pitää tärkeänä sitä, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa kunnille annetut velvoitteet eivät ainakaan laajene.
    -Samalla tulee arvioida, mitkä tehtävät luonteensa takia soveltuisivat paremmin valtion kuin kuntien hoidettaviksi, Enestam toteaa.

    Jatkossa kunnallisten peruspalvelujen tulevaisuus hahmottunee hallintoministeri Backmanin vetämän neuvotteluryhmän linjausten pohjalta. Jan-Erik Enestamin mukaan ryhmän päätöksiä on toistaiseksi vaikea ennakoida. Yhtäkään kuntakentän kiveä ei kuitenkaan jätetä kääntämättä, vaan tarkasteluun otetaan niin palvelut ja niiden tuotanto kuin kuntarakenne ja kuntien suhde valtioon.

    Yhdeksi tulevaisuuden iskusanaksi muodostunee kuntapalveluiden kilpailuttaminen. Enestam näkee kilpailun keinona saavuttaa tehokkuutta.
    -Kilpailuttaminen ei välttämättä eikä edes ensi kädessä tarkoita yksityistämistä, vaan kilpailua voi myös käydä julkisen sektorin puitteissa, Enestam painottaa. Ministerin mukaan Ruotsissa on saavutettu hyviä kokemuksia lisäämällä kuntalaisten mahdollisuuksia valita palveluja. Jos 5-15 prosenttia kunnan asukkaista siirtyy uuteen palveluvaihtoehtoon, he antavat käytöksellään "varoituksen" perinteiselle palveluntuottajalle.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •