Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto viime syksynä on uhrimäärällä mitattuna Suomen historian suurin rikos. Kriisiviestintään erikoistunut kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo kirjoitti tapauksesta maaliskuussa julkaistun äänikirjan Rikospaikkana Vastaamo (Tammi).
Valtavassa tietomurrossa yli 31 000 ihmisen henkilötiedot ja psyykkiset terveystiedot varastettiin Vastaamon tietokannasta. Kortesuo oli itsekin yksi uhreista. Tieto järkytti.
– Se oli aika hurja tilanne. Erityisen ikävältä tuntui, kun luin uhrina asiasta mediasta ennen kuin Vastaamo asiasta ilmoitti. Sen ei pitäisi mennä niin, hän sanoo.
Lue myös: Vastaamon tietovuodon uhrit uhkaavat jäädä ilman korvauksia – yli 130 toimeksiantoa saanut lakimies: "Ei todennäköisesti jää mitään jaettavaa"
Vastaamon tietomurron tutkinnassa odottamaton ongelma: Poliisilla on hallussa tietokanta uhreista, mutta sitä ei saa tutkia
Yhtiö ei pahoitellut
Kortesuo teki välittömästi tietojenluovutuskiellon ja selvitti, mitä kaikkea muuta hänen kannattaisi uhrina tehdä.
Kriisiviestinnän asiantuntijana hän paheksuu tapaa, jolla Vastaamo hoiti asian. Yhtiö ei kertonut itse uhreille tietomurrosta eikä uhreilta pyydetty anteeksi.
– Vastaamo kertoi, että he ovat yrityksenä kiristyksen ja tietomurron uhri. Voidaan pohtia, että kuka on uhri, nämä 31 000 yksittäistä ihmistä vai yksi iso firma.
Kortesuon mukaan mitä ilmeisimmin myös Vastaamo on syyllistynyt asiassa rikokseen, koska yhtiö ei ole noudattanut asianmukaista tietosuojakäytäntöä.