Kirgisian oppositio kaappasi vallan - yli 70 kuollut

Oppositio sanoo, että maan asevoimat ja rajavartijat ovat sen valvonnassa. Oppositio vakuuttaa hallitsevansa jo lähes koko maata.

Väliaikaisen hallituksen johtoon julistautuneen Roza Otunbajevan mukaan Oshissa ja Jalalabadissa tilanne on vielä epäselvä.

Presidentti Kurmanbek Bakijev pakeni illalla pääkaupungista Bishkekistä. Hänen kerrottiin ensin menneen Oshiin, mutta opposition mukaan presidentti on kotiseudullaan Jalalabadissa keräämässä itselleen kannatusta.

Presidentti ei ole suostunut opposition erovaatimuksiin.

Oppositiojohtaja Roza Otunbajeva ilmoitti aamulla hajottavansa maan parlamentin ja johtavansa väliaikaista hallitusta puolen vuoden ajan. Väliaikaishallitus aikoo laatia olosuhteet vapaille presidentinvaaleille.

Mielenosoitukset alkoivat tiistaina, ja ne riistäytyivät eilen väkivallaksi, kun tuhannet oppositiomielenosoittajat marssivat presidentin virkatalolle ja vaativat presidentin eroa.

Osa mielenosoittajista hyökkäsi poliisin kimppuun. Poliisi vastasi vesitykein, kyynelkaasulla ja tainnutuskranaateilla. Jotkut poliiseista myös tulittivat väkijoukkoa.

Mielenosoittajajoukko valtasi Kirgisian valtiontelevision sekä parlamenttirakennuksen.

Sekä Venäjä että Yhdysvallat kehottivat ennen yhteenottoja Kirgisiaa välttämään verenvuodatusta. Molemmilla mailla on Kirgisiassa armeijan tukikohta. Yhdysvaltain tukikohtaa on tarvittu erityisesti Afganistanin sodan kuljetuksiin.

Köyhä vuoristovaltio Venäjän varjossa

Kurmanbek Bakijev on toiminut Kirgisian presidenttinä lähes täsmälleen viisi vuotta. Presidentiksi hän nousi väkivalloin niin sanotun tulppaanivallankumouksen myötä. Sen jälkeen maassa on ollut rauhallista, mutta pinnan alla on kytenyt.

- Ensin meillä oli (Askar) Akajevin hirmuhallinto, nyt Bakijevin. Kansa on tyytymätön. Katsokaa ympärillenne, nuoria ihmisiä, kaikki köyhiä ja työttömiä! Ja nyt nuo ampuvat ihmisiä, kuvaili mielenosoittaja Zhildysbek uutistoimisto AP:lle.

Kirgisialaisten tyytymättömyyden takana ovat paitsi presidentin itsevaltaiset otteet myös talouskriisin jäljet sekä Kirgisiassa että Venäjällä.

Kirgisiasta virtaa jatkuvasti laillisia ja laittomia siirtotyöläisiä Venäjälle, jota pidetään pikkuvaltion rikkaana isoveljenä. Kirgisian vähistä varoista jopa 45 prosenttia tuleekin juuri siirtotyöläisiltä. Venäjää kurittanut talouskriisi on kuitenkin syönyt liki kolmanneksen Kirgisian tuloista.

Kirgisian valtio on myös syvästi korruptoitunut, kuten vaihtelevissa määrin kaikki muutkin Keski-Aasian valtiot.

Keski-Aasiaa hallitsevat yksinvaltiaat

Kaikkien Keski-Aasian maiden on kuvailtu liukuneen entistä autoritaarisempaan hallintomalliin viime vuosina. Niissä on kuitenkin suuria aste-eroja.

Kirgisiassa presidentti Bakijevin tyyli on herättänyt paljon vastustusta, kun taas Kazakstanissa presidentti Nursultan Nazarbajev on pitkän talouskasvun myötä kerännyt entistä suurempaa kansansuosiota.

Äärimmäinen esimerkki on Turkmenistan, jossa presidenttikultti on käytännössä uskonto ja maltillisetkin toisinajattelijat vaiennetaan nopeasti muun muassa pitkien vankilatuomioiden avulla. Ulkomaalaisia Turkmenistaniin ei päästetä lainkaan ilman paikallista opasta.

(MTV3 - STT )

Katso Mirja Sipisen juttu

Katso Mirja Sipisen juttu