Kioton sopimuksen kohtalo ratkeaa Durbanin ilmastokokouksessa

Ensi maanantaina Etelä-Afrikan Durbanissa alkavissa ilmastoneuvotteluissa ratkeaa Kioton sopimuksen kohtalo. Ainoa voimassa oleva sitova ja päästövähennyksiin velvoittava sopimus on loppumassa eikä toisesta sopimuskaudesta ole yksimielisyyttä.

- Kioton sopimuksen toinen velvoitekausi olisi ilmastoneuvotteluissa luonteva askel, sillä siinä saavutettuja hyviä asioita voidaan hyödyntää rakennettaessa kattavaa kansainvälistä sopimusta. Kioton velvoitteet eivät kuitenkaan jatku, jollei meillä ole selkeää suunnitelmaa sopimuksen aikaansaamiseksi, sanoo ympäristöministeri Ville Niinistö (Vihr.)

Tutkija ei usko Kioton sopimuksen jatkoon.

- Se ei näytä tällä hetkellä lainkaan todennäköiseltä. Jos Kioto haudataan, se kertoo, että suuret toimijat eivät ole valmiita kansainvälisesti neuvoteltavaan sitovaan sopimukseen eikä EU jaksa sitä tietä yksin kulkea, arvioi tutkija Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.

Ympäristöjärjestöt toivovat, että Kioton sopimus jatkuisi jossakin muodossa.

- Uskon, että jollakin tavalla pöytäkirja tai sen arkkitehtuuri pidetään hengissä, koska siitä ei ole mitään hyötyä, että se hylätään kokonaan, sanoo Greenpeacen ilmastoneuvonantaja Kaisa Kosonen.

Sitova ilmastosopimus vielä kaukana

Durbanista toivotaan jonkinlaista aikataulua ja tiekarttaa tulevalle ilmastosopimukselle.

- EU on valmis omiin toimiin, mutta edellytämme, että muutkin maat sitoutuvat vahvaan tiekarttaan ja aikatauluun, jotta muutamien vuosien kuluessa saadaan aikaan vahva sopimus, kuvailee Ville Niinistö.

Tutkijan arvion mukaan sopu voi löytyä useammastakin asiasta.

- Teknologiakeskuksen perustamisesta voidaan sopia, samoin sopeutumiskomiteasta ja siihen kuuluvista rahoituskysymyksistä. Päästövähennysten raportoinnista ja läpinäkyvyydestä saatetaan myös löytää yksimielisyys, luettelee Antto Vihma.

Ympäristöjärjestöjen tavoitteet ovat korkealla.

- Pitää saada sellainen paketti, johon kuuluvat vahvat toimet rahoitukselle, teknologiayhteistyölle ja metsien suojelulle sekä lupaus siitä, että lopulta kaikki ovat laillisesti sitovan sopimuksen alla, vaatii Greenpeacen Kaisa Kosonen.

Sitovan, kaikki maat kattavan, ilmastosopimuksen syntyminen ei näytä todennäköiseltä ainakaan ennen vuotta 2015.

Lue myös:

    Uusimmat