Kioton ilmastosopimuksesta päästiin sopuun Bonnissa

-Pelastusoperaatio onnistui, EU:n ympäristökomissaari Margot Wallström sanoi. Kokouksen puheenjohtaja, Hollannin ympäristöministeri Jan Pronk kertoi kaikkien noin 180 osallistujamaan istunnossa, että yön ja aamun aikana käytiin pitkiä ja intensiivisiä neuvotteluja.

-Uskon, että lopputulos on hyvä, Pronk sanoi. Hän muistutti, miten vaikea tie on kuljettu viime syksynä tuloksettomina päättyneiden Haagin neuvottelujen jälkeen ja kiitti kaikkia työhön osallistuneita. Kokoussali puhkesi useamman kerran raivokkaisiin suosionosoituksiin istunnon aikana.

Kokouspaikan tunnelma oli iloinen ja helpottunut siitä lähtien, kun tieto sovun syntymisestä julkistettiin. Wallström muistutti, että kukin maa päättää sopimuksen varsinaisesta ratifioinnista itse omien lakiensa mukaan. EU aikoo ratifioida sopimuksen ensi vuoden aikana.

Julistus kehitysmaiden rahoituksesta

EU, Kanada, Uusi-Seelanti, Islanti, ja Norja antoivat myös poliittisen julistuksen sitoutumisesta kehitysmaiden rahoitukseen ilmastonmuutoksen torjumisessa 410 miljoonalla dollarilla (lähes 2800 miljoonaa markkaa) vuodessa. Japanille annetut myönnytykset ilmeisesti lopulta saivat maan sopimuksen taakse ja ratkaisivat neuvottelujen lopputuloksen. Japanin toivomuksesta paketista poistettiin kohta siitä, että päästökiintiönsä ylittävä maa voisi joutua korvaamaan mahdolliset ympäristövahingot.

Kioton sopimuksen päästövähennysvelvoitteet ovat laillisesti sitovia, kun sopimus on voimassa. Kiistaa oli elimestä, joka valvoo noudattamista ja määrää mahdollisia sanktioita. Sen kokoonpanosta ja luonteesta sovittiin osittain, ja aiheesta päätettiin jatkaa neuvotteluja ensimmäisessä osapuolikokouksessa sopimuksen astuttua voimaan.

-Parempi epätäydellinen sopimus, kuin sopimus, jota ei ole, EU:n valtuuskuntaa johtanut Olivier Deleuze sanoi.

"Yhdysvallat tervetullut"

Deleuze ja Wallström sanoivat, että sopimuksen ulkopuolelle jäänyt Yhdysvallat sai viestin siitä, että EU haluaa Kioton sopimuksen voimaan ja toivottaa Yhdysvallatkin tervetulleeksi.

Yhdysvallat toisti tänään aiemman kantansa siitä, ettei se aio liittyä sopimukseen, vaikkakaan ei myöskään estä muita etenemästä prosessissa. Yhdysvallat vakuutti, että presidentti George W. Bushin hallinto ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti. Pronk kuvasi Yhdysvaltain roolia neuvotteluissa rakentavaksi.

-Uskon ja toivon, että Yhdysvallat muuttaa asennettaan (Kioton sopimukseen liittymisen suhteen), Pronk sanoi myöhemmin tiedotustilaisuudessa.

Deleuze myös ylisti suurinta maaryhmää, kehitysmaiden G77-ryhmää johtanutta Iranin valtuuskunnan johtajaa Reza Salamatia, joka oli tehnyt suuren työn laajan ja hyvin erilaisista maista koostuvan ryhmän saamiseksi sovun taakse.

Sami Wilkman Suomen WWF:stä sanoi, että sopu Kioton pöytäkirjan toteuttamisesta oli joka tapauksessa ilahduttava.

-Vihdoin päästään sanoista tekoihin: todella vähentämään ilmastoa lämmittäviä päästöjä, Wilkman totesi tiedotteessa.

Pronk puolestaan sanoi, että joitakin teknisiä seikkoja selvitetään vielä tulevissa neuvotteluissa. Korkean tason poliittisen osuuden nyt päätyttyä Bonnissa jatketaan vielä neuvotteluja virkamiestasolla tämän viikon aikana. Kioton sopimus velvoittaa teollisuusmaita vähentämään ns. kasvihuonekaasupäästöjään 5,2 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä.

(STT)
Bonnin ilmastokokouksen kotisivut