Kilpirauhassyöpä vaivaa Tshernobyl-lapsia

Muut onnettomuuden säteilystä suoranaisesti aiheutuneet terveyshaitat eivät ole ainakaan vielä näkyneet tilastoissa. Akuuttiin säteilysairauteen pian onnettomuuden jälkeen kuoli 29 ihmistä. Ydinturma tapahtui 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan Tshernobylissä.

Suonio tekee töitä Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä WHO:n kilpirauhassyöpäprojektin koordinaattorina. Tshernobylin takia erityisesti lasten kilpirauhassyövät lisääntyivät onnettomuuden lähialueilla. Hankkeen tavoitteena on nykyistä parempi syövän diagnostisointi, hoito ja seuranta.

Valko-Venäjä on Tshernobylin onnettomuudesta suhteellisesti eniten kärsinyt maa. Ydinvoimala sijaitsee lähellä sen rajaa. Ukrainassa vain pohjoisosa sai merkittävän radioaktiivisen laskeuman. Valko-Venäjälle laskeuma tuli melkein koko alueelle pohjoisinta osaa lukuunottamatta. Ensimmäiset kilpirauhassyöpätapaukset raportointiinkin Valko-Venäjällä. Maa on Ukrainaa pienempi ja tarvitsee tuntuvaa apua.

Valko-Venäjällä eniten kilpirauhassyöpää

Valko-Venäjällä on havaittu noin tuhat kilpirauhassyöpää vuoden 1986 ydinturman johdosta. Ukrainassa määrä on hieman vähäisempi ja Venäjällä selvästi vähäisempi. Etenkin lasten kilpirauhassyöpä on ydinvoimalan lähialueilla moninkertaistunut onnettomuutta edeltäneestä ajasta. Syöpätapaukset alkoivat lisääntyä vuonna 1990.

Vuodesta 1986 vuoden 1997 loppuun mennessä havaittiin Valko-Venäjällä 574 lasten kilpirauhassyöpää. Ennen onnettomuutta lasten kilpirauhassyöpiä löytyi 1-2 vuodessa.
-Lasten kilpirauhassyövän harvinaisuus ja jodin kulkeutuminen kilpirauhaseen tuntien voidaan sanoa, että juuri onnettomuus on aiheuttanut sairastavuuden huiman kasvun, Suonio arvioi.

Suonio korostaa kuitenkin, että tilanne ei ole niin lohduton kuin luvuista voisi äkkiseltään päätellä. Kilpirauhassyöpää pidetään yleisesti "hyvänlaatuisena" syöpänä, joka on ajoissa havaittaessa parannettavissa leikkauksella ja radiojodihoidolla.
-Toisaalta samoin kuin eturauhassyöpä, kilpirauhassyöpä voi olla oireettomana olemassa eikä tule ihmisen koko elämän aikana esille, hän lisää.

612:sta Valko-Venäjällä tähän mennessä kilpirauhassyöpään sairastuneesta lapsesta kolme on kuollut. Vaikka tapauksista noin puolessa syöpä on jo levinnyt kilpirauhasen ulkopuolelle, lähinnä kaulan imusolmukkeisiin, suurimmalla osalla se pystytään radiojodihoidolla ja leikkauksella parantamaan täysin. Suonion mukaan on vielä vaikea sanoa sitä, onko uusien syöpätapausten määrä tasaantunut tai laskussa vai saattaako se edelleen nousta. Radioaktiiviselle laskeumalle aikoinaan altistuneiden ihmisten tarkoista määristä, heidän käyttäytymisestään laskeuman aikana, kuten myöskään radioaktiivisten aineiden pitkäaikaisvaikutuksista ihmisiin ei ole tarkkaa tietoa.

Lasten kilpirauhassyöpien määrä laskussa

Lasten kilpirauhassyöpien määrä on kuitenkin rajussa laskussa: kahden kolmen vuoden päästä palattaneen 1-2 tapaukseen vuodessa. Vuonna 1987 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole todettu syöpää yhtään sen enempää kuin oli normaalia ennen onnettomuutta. Pahin altistumisaika oli onnettomuuspäivästä 26. huhtikuuta toukokuun loppuun ja väheni selvästi jo kesäkuussa. Suurimmassa riskissä olivat 0-5-vuotiaat lapset. Siinä iässä kilpirauhasen kasvu on voimakasta, jolloin myös korjautumattomien solumutaatioiden mahdollisuus kasvaa, Suonio arvioi artikkelissa.
(STT)