Kiintiöt toivat naisia politiikkaan

Kymmenen vuotta käytössä olleet sukupuolikiintiöt ovat tuoreen väitöksen mukaan lisänneet selvästi naisten osuutta poliittisessa päätöksenteossa.

Ongelmana on, että kiintiöistä puhuminen on ohjannut tasa-arvoa vain keskusteluksi naisten ja miesten määristä.

Vireillä oleva kuntaremontti on valtiotieteen maisteri Eeva Raevaaran mukaan hyvä esimerkki kapeasta tasa-arvoajattelusta. Uudistuksen vaikutuksia eri sukupuoliin ei ole juuri eritelty, vaikka kuntatyöntekijöistä noin 80 prosenttia on naisia ja naiset käyttävät paljon kuntapalveluja.

-Voi jopa kysyä, onko yksipuolinen huomio kiintiöihin tasa-arvopolitiikan välineenä kaventanut edelleen tasa-arvon käsittämistä vain määrällisenä kysymyksenä ja edistäneet ajatusta siitä, että meillä on tasa-arvo jo saavutettu, Raevaara kärjistää.

Kunnallisissa toimielimissä ja valtion toimikunnissa ja komiteoissa on nykyisin oltava jäseninä vähintään 40 prosenttia naisia ja 40 prosenttia miehiä. Viime valtuustokaudella esimerkiksi kunnanhallitusten jäsenistä oli naisia keskimäärin 45 prosenttia.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat