Kiinteistöliitto: Häiritsevä elämänmeno askarruttaa naapurustoa

Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli kertoo, että yhä edelleen suurin osa puhelinneuvontaan tulevista kyselyistä koskee asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitovastuita. Vastuunjakoa muun muassa remonttien tekemisessä uudistettiin vuonna 2010 ja asunto-osakeyhtiölain kiemurat ovat yhä joillekin outoja.

Viime aikoina on tullut entistä enemmän myös osakkaiden konkurssiin ja maksukyvyttömyyteen liittyviä kysymyksiä.

– Kyse on ollut liikehuoneistojen osakkaiden maksuvaikeuksista, sanoo päälakimies Jenni Hupli.

Asuntojen hallintaan ottaminen pohdituttaa

Myös asuntojen häiriötilanteista sekä asuntojen hallintaanotoista kysytään säännöllisesti. Kiinteistöliitto ei kerää tilastoja hallintaanottojen määristä, mutta yleisimmät syyt taustalla tiedetään.

– Selkeimmät syyt ovat vastikerästit ja toisaalta taas häiritsevä elämänvietto, sanoo Hupli.  – Syyt ovat samat vuokra-asumisessakin, jossa ne ovat yleisimmät vuokrasopimuksen purkamisen perusteet.

Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus ottaa laiminlyöntien vuoksi osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa enintään kolmen vuoden ajaksi. Kiinteistöliitto kuitenkin muistuttaa, ettei mikä tahansa laiminlyönti kelpaa perusteeksi. Jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys, yhtiöllä ei ole oikeutta ottaa huoneistoa hallintaansa.

– Se on oikeuskeinona radikaali, Hupli sanoo.  – Yhtiövastikkeiden maksamisessa 2-3 kuukauden rästit ovat kuitenkin jo niin olennaisia laiminlyöntejä, että menettely voidaan käynnistää. Sen sijaan häiritsevän elämän viettämisessä rajanveto on pulmallisempaa. Kaikillahan on oikeus elää normaalisti, mutta jossainhan se raja kulkee.

Mistä todistajat häiritsevälle elämälle?

Kiinteistöliiton mukaan häiritsevästä elämästä on kuitenkin nykyisin vaikea esittää todisteita. Monissa tapauksissa vuokralainen tai asunnon omistaja voi riitauttaa asunnon hallintaanottopäätöksen ja nostaa moitekanteen. Taloyhtiön tulee kerätä todisteita häiriön laadusta.

– Aikoinaan, kun häiritsevää elämää vietettiin, kutsuttiin poliisi paikalle. Poliisin tekemiä raportteja voitiin sitten käyttää oikeudenkäynnissä todisteina häiriön laadusta. Nykyisin poliisi ei saa enää antaa tietoja asunnossa käynnistä vuokranantajalle, päälakimies Hupli sanoo.

– Lisäksi naapureita on vaikea saada oikeuteen todistamaan tapahtuneista häiriöistä. Ehkä rohkeus puuttuu tai tilanne koetaan uhkaavaksi.

Mitä sitten on häiritsevä elämä? Sitä ei ole määritelty asunto-osakeyhtiölaissa. Isännöintiliiton mukaan häiritsevänä elämänä voidaan pitää jatkuvaa ja toistuvaa häiriön aiheuttamista muille asukkaille.

Esimerkiksi lasten leikeistä kuuluvia ääniä pidetään järjestyssääntöjen sallimina aikoina normaaleina. Myös suihkussa käyminen öisin on normaalia. Häiritsevää elämää voi kuitenkin olla esimerkiksi useita tunteja päivässä jatkuva pianonsoitto, koirien jatkuva haukkuminen, jatkuvat remujuhlat ja jatkuva kovaääninen musiikin kuunteleminen.