Kiinaan uusi pääministeri

Kiinan talousuudistaja Zhu Rongji nimitettiin maan uudeksi pääministeriksi tänään.

2890-jäseninen kansankongressi hyväksyi 69-vuotiaan Zhun nimityksen lähes yksimielisesti. Presidentti Jiang Zeminin ehdolle asettama Zhu oli ainoa ehdokas pääministeriksi. Ilmoitus Zhun valinnasta sai aikaan myrskyisät suosionosoitukset kansankongressissa.

Zhun ansioksi on katsottu jättivaltion inflaation taltuttaminen tämän vuosikymmenen puolivälissä. Hänen haastava tehtävänsä on yrittää uudistaa vaikeuksissa olevia valtionyrityksiä ja pankkilaitosta, supistaa keskus- ja paikallishallintoa sekä pitää Kiina talouskasvun tiellä Aasiaa koettelevasta talouskriisistä huolimatta.

Uuden pääministerin ongelmana on, että uudistukset jättävät miljoonat ihmiset työttömiksi.

Zhu korvaa pääministerinä edeltäjänsä, maanantaina parlamentin puhemieheksi nimitetyn Li Pengin. Vaikutusvaltaisessa kommunistisen puolueen politbyroon pysyvässä komiteassa Zhu on tällä hetkellä arvojärjestyksessä kolmannella sijalla. Hänen edellään ensimmäisenä on presidentti Jiang Zemin sekä toisena Li Peng.

Zhu oli Kiinan edesmenneen veteraanijohtaja Deng Xiaopingin suojatti, jonka taloudelliset kyvyt herättivät Dengissä ihastusta. Uuden pääministerin odotetaan uudistavan lähiaikoina maan hallitusta.

Parlamentti näytti mieltään syyttäjän valinnassa

Kumileimasimena monesti pidetty Kiinan parlamentti osoitti tiistaina harvinaista vastarintaa maan johtavan syyttäjäviranomaisen valinnassa. Hallituksen ehdolle asettama, aiemmin rautatieliikenteestä vastannut ministeri Han Zhubin valittiin tehtävään, mutta vain 65 prosenttia kansanedustajista kannatti hänen valintaansa. Lähes 700 edustajaa äänesti Hania vastaan ja 344 pidättyi äänestämästä.

Protestiäänestyksen katsotaan kuvastavan suuttumusta, jota kiinalaiset tuntevat kasvavasta rikollisuudesta ja korruptiosta.
-Häntä (Hania) rangaistaan siitä, ettei puolue ole kyennyt poistamaan korruptiota omista riveistään eikä yhteiskunnasta, länsimainen diplomaatti totesi.

Han Zhubinin edeltäjä sai jo tuntea parlamentin ärtymyksen viime vuonna, kun 40 prosenttia kansanedustajista äänesti hänen vuosittaista rikosraporttiaan vastaan.

Kiinan parlamentti ei ole koskaan suoraan hylännyt mitään lakia, nimitystä tai raporttia.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat