Kiina varoitti Tanskaa välirikosta

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Kiina varoitti tänään avoimesti Tanskaa jättämästä YK:n ihmisoikeuskomissiolle kiisteltyä päätöslauselmaehdotusta, jossa Kiinan ihmisoikeustilannetta arvostellaan. Kiinan ulkoministeriön mukaan ehdotus "vahingoittaisi pahoin" Kiinan ja Tanskan poliittisia ja taloudellisia suhteita. -Suurin häviäjä olisi Tanska itse, UM:n edustaja Shen Guofang sanoi toimittajille Pekingissä.

    Shen muistutti, että Kiina on kehitysmaa ja että demokratiaan voidaan siirtyä vain asteittain.
    -Mikään maa ei ole täydellinen, ja ihmisoikeudet kehittyvät rinnakkain sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kanssa, hän jatkoi. Hänen mukaansa Kiina ei voi tehdä kovin nopeita muutoksia, koska on olemassa vaara, että maa suistuisi uudelleen vuosien 1966-76 radikaalin kulttuurivallankumouksen kaltaiseen sekasortoon.

    Hän muistutti myös, että Kiinan hallitus on pystynyt nostamaan kymmenien miljoonien kiinalaisten elintasoa ja vähentämään viranomaisten väärinkäytöksiä sekä mm. tunnustusten hankkimista kidutuksen avulla.

    Tanska ei luovuta, EU-maat erimielisiä

    Tanska ilmoitti puolestaan tänään, ettei se luovu esityksestä Kiinan uhkailusta huolimatta.
    -Olemme tehneet päätöksemme. Päätöslauselmaehdotus esitetään suunnitelmien mukaisesti, ulkoministeri Niels Helveg Petersen vakuutti EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä Hollannin Noordwijkissa.

    Tanska luovuttaa ehdotuksensa YK:n ihmisoikeuskomissiolle Genevessä todennäköisesti torstaina. Yhdysvaltain, Englannin ja muutamien muiden EU-maiden uskotaan tukevan ehdotusta.

    Ulkoministeri Tarja Halonen sanoi tänään, että Suomi tukee luultavasti Tanskan esitystä. Hän harmitteli sitä, ettei eripurainen EU ole saanut asiasta aikaan yhteistä kantaa.

    Kiina saattaakin onnistua yrityksessään estää päätöslauselman hyväksyminen, koska ehdotuksella ei ole Saksan, Ranskan, Espanjan eikä Italian tukea. Tässä Kiina on onnistunut joka vuosi sen jälkeen, kun kiinalaisjoukot tukahduttivat verisesti maan demokratialiikkeen vuonna 1989.
    (STT-Reuter-RB)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •