Kiina ei piittaa angoraskandaalista

Kiinalaistuottajat saavat vain nyhtämällä saatavasta erikoispitkästä angoravillasta jopa nelinkertaisesti enemmän rahaa kuin keritystä villasta. Kysyntä on suurta eikä lainsäädäntö kata angorakaneja mitenkään.

Eläinsuojelu järjestö PETA:n kuvaama video, jossa eläviltä kaneilta nyhdetään karvaa eläinten huutaessa tuskasta, poistettiin Kiinan Youtubena tunnetulta Youku.com -sivustolta vain tunteja sen julkistamisen jälkeen.

Tästä on kyse

Oikeutta eläimille -järjestön video johti shokkiin ympäri maailman. Muun muassa vaatejätit H&M, Gina Tricot, MQ, Acni ja IC (Tiger of Sweden, Peak Performance) ovat toistaiseksi luopuneet angoran käytöstä tuotteissaan. 


Myös blogipalvelu Weibossa olevia kommentteja poistettiin nopeaan tahtiin. Kiinan nettisensuuri vaikeuttaakin keskustelua angorakanien kaltoinkohtelusta, joka ehti kuitenkin järkyttää kiinalaisia netinkäyttäjiä. Kohun taustalla ovat kuitenkin taloudellinen hyödyntavoittelu ja lainsäädännölliset puutteet.

Nyhtäminen kannattaa, sillä vain siten saadaan erikoisen pitkäsäikeistä angoraa jota keritsemällä ei ylletä. Pitkän angoran hinta markkinoilla on kolme-neljäkertainen kerittyyn verrattuna.

Karvanpoistoaineilla päästäisiin samaan tulokseen, mutta kemikaalit ovat kalliita.

Taustalla on asenne: suuri osa Kiinasta ei piittaa koti-, lemmikki- tai tuotantoeläinten oikeuksista lainkaan.

Maaseutu laskee rahaa

Sensuurin lisäksi keskustelua vaikeuttaa maan voimakas jakautuminen. Kiinan suurissa kaupungeissa asuvaa keskiluokkaa huolestuttavat eläinten oikeudet ja niiden epäinhimillinen kohtelu. Suurimmissa kaupungeissa toimii useita eläinten hyvinvointiin keskittyviä järjestöjä, ja eläimiin suhtaudutaan perinteisen hyödyke-käsityksen vastaisesti suloisina lemmikkeinä tai suojeltavina villieläiminä. Maaseudulla, jossa pääsy koulutukseen ja esimerkiksi internetiin on edelleen rajallista, elämiin suhtaudutaan lähinnä tuotantovälineinä. Myöskään keskusteluyhteyttä maaseudun ja kaupungin välillä ei juuri ole.

Yhdeltäkään paikallishallinnon virkamieheltä ei ole tullut eläinsuojelua puoltavia lausuntoja, ja tuskin tuleekaan, sillä eläintenpidon tuomat verotulot ja eläintilojen tarjoamat työpaikat ovat monelle kunnalle elintärkeitä. Paikallisvirkamiehet suojelevat oman alueensa eläintiloja, ja saavat usein lahjuksia tilojen omistajilta. He myös pelkäävät, että joidenkin tilojen sulkeminen johtaisi laajempiin uudistuksiin, jotka jättäisivät mahdollisesti miljoonia ihmisiä vaille työtä.

Lakeja ei ole

Kiinan keskushallitus on ottanut useaan otteeseen kantaa eläinrääkkäystapauksia vastaan. Viime vuonna hallitus tuomitsi muun muassa karhujen sappinesteen keräämisen elävistä karhuista. Karhuja kasvatetaan Kiinassa nimenomaan niiden sappinesteen takia, joka on tärkeä ainesosa perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaisissa lääkevalmisteissa. Myös lihakarjan kohtalo on kova, kuljetus teurastamolle voi olla pahimmillaan yli tuhat kilometriä. Asia ei herätä keskustelua, sillä liha menee vain Kiinan-markkinoille.

Keskushallituksen kannanotot ovat kuitenkin lähinnä nimellisiä, sillä niin kauan kuin kattavaa eläinsuojelulakia ei maassa ole, minkäänlaisiin toimenpiteisiin eläinsuojelurikkomuksia vastaan ei voida ryhtyä. Kiina otti vuonna 1988 käyttöön maan historian ensimmäisen eläintensuojelua koskevan lakinsa. Niin kutsutussa villieläinten suojelulaissa on nimensä mukaisesti määritelty ainoastaan villieläimiin kohdistuvia suojelumääräyksiä. Määräyksissä villieläimet kuitenkin luokitellaan ”luonnonvaraksi”, joksikin, joka on tarkoitettu ihmisen käyttöön. Koti- ja tuotantoeläimiä ei ole lain puitteissa suojeltu lainkaan. Uusi eläinsuojelulaki on ollut tekeillä jo vuodesta 2009 alkaen, mutta se ei ole edennyt.

Angoran suhteen tilanne tuskin muuttuu miksikään, elleivät ulkomaiset vaatetuottajat tutki tarkemmin villansa alkuperää ja vaadi todistetusti eettisesti tuotettua raaka-ainetta.

Varoitus: Alla oleva videomateriaali saattaa järkyttää herkimpiä



 

Lue myös:

    Uusimmat