Kiihtyvä poismuutto uhkaa saamelaisten itsehallintoa

Lapinmaa

Suomen pientä saamelaisvähemmistöä uhkaa entistä enemmän sulautuminen valtakulttuuriin. Jo 54 prosenttia saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Saamelaisilla on lain määrittelemä kulttuurinen ja kielellinen itsehallinto kotiseutualueellaan, joka käsittää Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat, sekä pohjoisosan Sodankylästä. Suomessa asuvien saamelaisten määräksi arvioidaan 7 500.

Saamelaiskäräjien hallintopäällikön Juha Guttormin mukaan saamelaisalueelta poismuutto on kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Vuonna 1992 saamelaisalueen ulkopuolella asui 37 prosenttia saamelaisista. Guttormin mukaan muuttovirtaus on vakava uhka pienelle kansalle.

- Saamelaisia on korkeintaan 100 000 ja neljän valtion alueella. Sulautumisuhka kasvaa koko ajan. Voi jopa sanoa, että jokainen poismuuttanut on uhka saamelaisuudelle.

Nuoret saamelaiset muuttavat etelään usein opiskelun vuoksi. Opiskeluaika ja ensimmäiset työvuodet ovat usealle myös parisuhteen solmimisen aikaa, mikä vaikeuttaa paluuta takaisin synnyinseudulle. Ongelma kertautuu seuraavissa sukupolvissa, jotka eivät saa kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä opetusta.

Myös kosketus perinteiseen saamelaiskulttuuriin, kuten poronhoitoon katoaa muualla asuessa.

Saamea kirjoittava sukupolvi avainasemassa

Tällä hetkellä 30 ikävuottaan lähestyvä saamelaissukupolvi on ensimmäinen, joka osaa puhumisen lisäksi myös lukea ja kirjoittaa saamea. He ovat saaneet saamenkielisen perusopetuksen, toisin kuin heitä vanhemmat. Näiden saamentaitoisten pitäminen kotiseutualueella olisi ensiarvoisen tärkeää kielellisen itsehallinnon kehittämisen kannalta.

Saamelaisalueen kuntien täytyy uuden kielilain mukaan tarjota saamenkielisiä viranomaispalveluita ilman pyytämistä.

- Tarkoitus on päästä pois tulkkaamisesta siihen, että kielen käyttö on joustavaa ja luontevaa, Guttorm sanoo.
Saamelaiskäräjien kolmas toimikausi avattiin Enontekiön Hetassa. Käräjät on päättänyt seuraavan vuoden aikana keskittyä saamelaisiin lapsiin ja nuoriin. Tavoitteena on parantaa saamelaisalueen oloja siten, että nuoret haluavat jäädä tai pois muutettuaan palata omalle alueelle.

Suuret odotukset kohdistuvat Inarin kirkonkylälle suunniteltuun saamelaiskulttuurikeskukseen. Kaksi vuotta kestäneen hankkeen eteneminen odottaa yhä poliittista päätöstä rahoituksesta.

(MTV3-STT)