Kielto ei taltuttanut Iranin mielenosoituksia

Mellakkapoliisit ja vapaaehtoisen islamilaisen Basiji-kaartin jäsenet hyökkäsivät hajaantumiskehotuksien jälkeen mielenosoittajien kimppuun Teheranin yliopiston portilla. Poliisi käytti patukoita ja kyynelkaasua sekä ampui varoituslaukauksia ilmaan. Basiji-joukot perustettiin Iranin vuosina 1980-88 Irakia vastaan käymän sodan aikana. Basiji toimii Iranin uskonnollisen johtajan ajatollah Ali Khamenein alaisuudessa, kuten muutkin turvallisuusjoukot.

Maanantaina mielenosoituksissa vaurioitunut Teheranin yliopiston portti oli yön aikana korjattu ja poliisit estivät mielenosoittajien pääsyn yliopistoon ja kampusalueelle. Silminnäkijöiden mukaan yliopisto evakuoitiin miltei kokonaan eilen. Evakuoitujen joukossa oli noin 50 loukkaantunutta opiskelijaa. Suurin osa loukkaantuneista oli tullut pahoinpidellyiksi tai he olivat saaneet vammoja kyynelkaasusta.

Silminnäkijöiden mukaan Teheranin mielenosoituksissa vallitsi täysi kaaos.
-He taistelevat kaikki toisiaan vastaan. On epäselvää, kuka taistelee opiskelijoita vastaan - turvallisuusjoukot vai poliisi, kertoi uutistoimisto Reutersin kirjeenvaihtaja.

Mielenosoittajat huusivat uudistusmielistä presidenttiä Mohammad Khatamia tukevia iskulauseita. Myös vuoden 1979 vallankumouksessa paljon käytettyä iskulausetta "Armeijan veljet, miksi tapatte veljiänne?" kuultiin huudettavan. Opiskelijoiden riveihin liittyi myös kaupungin asukkaita.

Khamenei syytti ulkovaltoja

Konservatiivien radioasemalla ja televisiokanavalla on useaan otteeseen esitetty maan ylimmän johtajan ajatollah Ali Khamenein puhetta, missä hän syyttää mellakoista ulkopuolisia voimia, pääasiassa Yhdysvaltoja. Kovan linjan islamistien tiedotusvälineet ovat syyttäneet opiskelijoita islamilaisen järjestelmän kaatamisyrityksistä.

Iran tuomitsi Yhdysvaltain ja Israelin reaktiot maan viime päivien kriisiin. Iranin mukaan maiden uudistuksia tukevat lausunnot ovat Iranin sisäisiin asioihin puuttumista.
-Iran on itsenäinen ja vapaa maa, joka toimii laillisesti, sanoi Iranin ulkoministeriön tiedottaja Hamid-Reza Asefi.

Khatami tuomitsi myös maan raivoisat mielenosoitukset. Presidentin mukaan rauhanomaisista opiskelijamielenosoituksista on kehittynyt väkivaltainen uhka maan turvallisuudelle.
-Nämä toimet (mielenosoitukset) ovat kansamme etujen, järjestelmämme ja hallituksen ohjelmien vastaisia, todettiin presidentin viestissä, joka luettiin valtiollisessa televisiossa.
Monien opiskelijoiden kannattama uudistusmielinen Khatami vakuutti, että luvattomat mielenosoitukset lopetetaan päättäväisesti.

Iranin viranomaisten toimet tuomittiin ulkomailla

Useiden maiden hallitukset ja ulkomailla asuvat iranilaiset ilmaisivat tänään tukensa Iranin uudistusmieliselle presidentille Mohammad Khatamille ja opiskelijoille. Iranin oppositio järjesti tukimielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa. Helsingissä kourallinen iranilaisia kommunisteja vaati koko islamilaisen hallinnon kaatamista

Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh kehotti Irania nopeuttamaan demokraattisten uudistusten toteuttamista. Lindhin mukaan uudistusten puolesta mieltään osoittaneita iranilaisopiskelijoita oli kohdeltu raa'asti ja väkivaltaisesti. Lindh sanoi, että Ruotsi tulee tarkasti seuraamaan mihin suuntaan tapahtumat johtavat. Ruotsi on myöntänyt vuosina 1980-95 53 000 iranilaiselle asumisluvan maassa.

Myös Ranska ilmaisi tukensa presidentti Khatamin uudistuslinjalle. Ulkoministeriön tiedottaja Bernard Valero sanoi, että Ranskan mielestä Khatamin halua avoimuuteen ja uudistuksiin tulee tukea.
-Khatamin aloittama prosessi on hidas ja vaikea ja lietsoo jännityksiin avoimuuden kannattajien ja vastapuolen välille, sanoi Valero.

Kansainvälinen ihmisoikeusliitto, jolla on YK:ssa neuvoa-antava asema, peräänkuulutti riippumattoman tutkimuksen suorittamista Teheranin mellakoista. Järjestön mukaan Iranin viranomaisten tulee sallia kansainvälisen komission pääsy maahan. Komission tehtävänä olisi tutkia montako ihmistä sai mielenosoituksissa surmansa sekä saada selville kuka on tapahtumista vastuussa. Järjestön mukaan Iranin hallituksen tulee taata syyllisten saattaminen vastuuseen teoistaan.
(STT-AFP-DPA-Reuters)