Kielijahkaus turhauttaa Itä-Suomessa: "Suomi on pulassa lähivuosina"

Yrittäjäjärjestön mielestä koulutustarpeet ovat niin ilmeisiä että Suomi on jo lähivuosina pulassa, varsinkin jos viisumivapaus toteutuu. Pattitilannetta avaamaan kaivataan nyt kansanedustajien ryhtiliikettä yli puoluerajojen.

Itä-Suomen elinkeinoelämän mielestä opetusministeriö ei tunnista lainkaan arkielämän tarpeita venäjän kielen opetuksessa. Yrittäjien mielestä ministeriön toiminta on näköalatonta tosiasioiden väistelyä.

- Kyllä tässä on minusta kysymys enemmän politiikasta kuin järjen käytöstä, jyrisee Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Matti Vuojärvi.

Yrittäjien lisäksi Itä-Suomessa kytee laaja tyytymättömyys selvästi nähtävillä olevien alueellisten tarpeiden vähättelyyn. Jos laki ei salli venäjän kielen opetuksen aloittamista ruotsin vaihtoehtona, lakia pitää yrittäjien mielestä muuttaa.

- Nyt on menty jo varmasti kymmenen vuotta eikä minkäänlaista, aina vastaus on ei ja aina peruste on joku vanha ruotsin kieleen liittyvä. Minä ainakin yhdistän sen ruotsin kielen suosimiseen, Vuojärvi harmittelee.

Maahanmuuttajat pelastivat

Intersport -kauppias Jarkko Miinin Joensuusta sanoo selvinneensä paluumuuttajien avulla venäläisasiakkaiden palvelemisesta. Aikuisiällä hankittu venäjän taito ei esimerkiksi opiskelijoilla aina vastaa kaupan tarpeita.

- Se kielitaito on aika alkeellista. Kieli pitäisi oppia kunnolla ala-asteelta alkaen, Miinin linjaa.

- Eikä kysymys ole enää siitä, että venäjää pitäisi opettaa Tohmajärvellä tai muissa rajakunnissa. Venäjän opetusta tarvitaan jo paljon laajemmin. Katsokaa matkailijamääriä, Miinin hämmästelee.

Yrittäjien mielestä opetusministeriön virkamiehet eivät ymmärrä miten laajasta kielen osaamisen tarpeesta ja työpaikoista on kysymys.

Kysymys vähintään sadoista työpaikoista

- Pelkästään Joensuussa tax free-kauppa työllistää 100 myyjää. Venäläisten todellinen rahankäyttö on nelinkertainen, koska yhä useampi heistä maksaa arvonlisäverot kuten suomalaisetkin eivätkä jaksa jonotella palautuskuitteja kassoilla.

- Kielen osaajien tarpeita olisi pitänyt jo ennakoida. Jos viisumivapaus tulee tällä vuosikymmenellä siihen olisi pitänyt jo varautua, Vuojärvi muistuttaa.

Venäläisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan kovaa vauhtia ilman viisumivapauttakin. Kysymys on sadoista, jopa tuhansista työpaikoista koko Itä-Suomessa.

- Minusta kaikkien itäsuomalaisten kansanedustajien pitäisi oikeasti ottaa ryhtiliike tässä asiassa ja ruveta pitämään Itä-Suomen kielitaidon tarpeita esillä, Matti Vuojärvi vaatii.

Kansalaisopistoissa vilkasta

Moni tavallinen kansalainen on tunnistanut venäjän kielen tarpeen ja lähtenyt esimerkiksi kansalaisopistojen kursseille. Nyt venäjää opiskellaan samalla tavalla kuin edelliset sukupolvet opiskelivat englantia, siis pärjätäkseen vain arkielämän tuikitavallisissa tilanteissa.

Esimerkiksi Joensuussa venäjän kursseja on pitänyt lisätä kesken lukuvuoden niiden suuren suosion vuoksi. Tiistai-iltanakin Joensuun Seudun Kansalaisopistolla alkoi illansuussa neljä venäjän ryhmää eri paikoissa. Kursseilla oli useita, jotka hankkivat kielitaitoa aikuisena kun eivät ole sitä voineet koulussa hankkia.

- Olen töissä asianajotoimistossa ja tulin kurssille pystyäkseni palvelemaan venäjänkielisiä asiakkaita, kertoo Asta Lintumäki.

- Olin vuoden Moskovassa töissä mutta tulin hakemaan kurssilta vähän kertausta. Ainakin asiakaspalvelutyössä venäjää tarvitaan pian joka paikassa ja tarve vain kasvaa, Lintumäki arvioi.

Opetusministeri pahoittelee päätöksen viivästymistä

Kahdeksan Itä-Suomen kuntaa sai kielteisen päätöksen anomukseensa, jossa ehdotettiin kokeilumielessä opettaa seitsämäsluokkalaisille oppilaille venäjää pakollisen ruotsin sijasta.

Opetusministeri Jukka Gustafsson pahoittelee, että kielteisen vastauksen antaminen kunnille kesti vuoden ja yhdeksän kuukautta, vaikka lopputulos oli selvä.

Pakollisen ruotsin kielen asema on Suomessa niin vahva, ettei siihen aiota puuttua, vaikka tarvetta venäjän kielen osaajille olisi.

-Tämä asia on periaatteellisesti sen suurusluokan kaltainen, että se on syytä keskustella seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluissa, toteaa Gustafsson.

(MTV3)

Kunnanjohtaja harmistui – venäjä ei kelpaa ruotsin tilalle (7.1.)