Kiekkokulta pistää taloudenkin pyörät pyörimään

1995 jääkiekon maailmanmestaruudella oli aikanaan suuria vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola on korostanut kiekkokullan merkitystä 90-luvun suuren laman nujertamille suomalaisille, mutta voiton merkitys tunnustetaan yleisemminkin.

1995 voitto Ruotsista pyyhki suomalaisten muistista kipeät tappiot urheiluareenoilla, mutta symboloi myös nousukauden alkua. Akatemiatutkija Mika Pantzarin mukaan voitolla oli vaikutusta erityisesti Suomen henkiseen ilmapiiriin.

– Suomen talous lähti nousemaan jo keväällä 1993, mutta 90-luvun alku oli todella depressiivistä aikaa. Voitto tuntui aika paljon isommalta sen takia, että Suomi oli ryvettynyt lamassa. Uskon, että voitolla oli vaikutusta ainakin kotimarkkinoihin. Usko niihin alkoi palautua voiton myötä, Pantzar kertaa 90-luvun kehitystä.

Suomen ensimmäisestä jääkiekkomestaruudesta on nyt kulunut 16 vuotta ja taloudessa tuulee jälleen. Suomen vienti on talouskriisin seurauksena ongelmissa eikä muutenkaan näytä ihan niin ruusuiselta kuin muutama vuosi sitten. Voisiko tuoreella maailmanmestaruudella olla jälleen positiivinen sysäys taloudelle?

Pantzarin mukaan vaikutusta voi olla jonkin verran, vaikka tilanne onkin nyt aivan toinen kuin 90-luvulla.

– Kuluttajabarometrin mukaan ihmiset ovat tällä kertaa aika luottavaisia omaan talouteensa, joten mahdollinen vaikutus jäisi nyt huomattavasti pienemmäksi, mutta kyllä maailmanmestaruus aina antaa jonkinlaista boostia taloudelle, Pantzar perustelee.

Lue myös:

    Uusimmat