KHO:n pelottava päätös

Se on pahempi kuin tyhmyyttään tai tietämättömyyttään tehty väärä päätös.

KHO päätyi siihen, että julkisen vallan käytön muodollinen oikeellisuus on tähdellisempää kuin se, että lopputulos on oikea. KHO ei siis suojellut kansalaista viranomaisten väärältä päätökseltä, vaan järjestelmää kansalaisilta.

Kyse on tässä uutisjutussa selostetusta tapauksesta. Kuljettaja sai poliisilta ajokiellon, koska ylinopeuksia kertyi vuoden sisällä kolme. Ongelmana oli se, että hän ei ajanut itse ensimmäistä ylinopeutta eli todellisuudessa ajokiellon edellytykset eivät täyttyneet. Kuljettajalla oli vain kaksi ylinopeutta.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi ajokiellon, vaikka siis tiesi sen vääräksi.

Ensimmäisessä rikesakossa autoa oli ajanut toinen henkilö, joka tunnusti teon ja liikennekameran kuva vielä todisti tämän. Toki ajokiellon saanut kuljettaja teki virheen, kun hän maksoi postissa tulleen toisen henkilön laskun valittamatta siitä. Asiat pitäisi tietysti selvittää tuoreeltaan, mutta ajokiellon saaja maksoi rikesakon, koska kuljettaja oli hoitanut hänelle kuuluvaa kuljetustehtävää.

Sinänsä ymmärrettävää, koska rikesakkojen summat (70-115 e) eivät ole kovin suuria ja tuntuu varmasti helpommalta maksaa se kuin lähteä riitelemään. Tämä on tuskin ainoa tapaus, jossa näin on käynyt.

Merkittävää tapauksessa on kuitenkin periaate.

Turun poliisi oli langettanut ajokiellon vedoten poliisihallituksen ohjeeseen, jonka mukaan rekisteri ratkaisee, eivät tosiasiat.

Ennen KHO:ta Turun hallinto-oikeus oli kuitenkin poliisin kanssa eri mieltä ja hylkäsi ajokiellon. Hallinto-oikeuden mukaan oli selvää, ettei kuljettaja ollut syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen, jolloin ajokiellolle ei ollut perusteita.

KHO eri mieltä

Kyse ei ollut mitenkään selvästä asiasta. Turun hallinto-oikeus siis hylkäsi ajokiellon ja KHO:ssakin ratkaisu syntyi äänin 6-2.

Epäselvää oli myös se onko poliisilla ylipäätään oikeutta valittaa ajokieltoasioista. Aiemmin näin ei ole ollut, mutta nyt KHO muutti käytännön.

Perustelu valitusoikeudesta kuulostaa lopputulokseen nähden jopa koomiselta:  ”Julkisen edun voidaan katsoa vaativan, että hallinto- ja oikeuskäytäntö on ajokieltopäätösten osalta yhtenäistä, koska näin turvataan kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä.”

Hieman vääntäen voi kysyä: Kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä siis ikään kuin edellyttää sitä, että ajokieltoa voidaan langettaa vastoin tositapahtumia?

KHO hyväksyi vuosikirjapäätöksessään tieten tahtoen periaatteen, jonka mukaan väärin perustein tehtyä rekisterimerkintää voidaan käyttää hallinnollisen sanktion pohjana, koska alkuperäinen kirjaus oli saanut lainvoiman.

KHO:n mukaan viranomaisen rekisteriin perustuvat tiedot ovat näin ollen tärkeämpiä kuin näihin kirjattujen tietojen todellinen oikeellisuus. Pelottava ajatuksenjuoksu, kun miettii mihin kaikkeen viranomaiset rekisterejä nykyisin käyttävät.

KHO näyttää unohtaneen sen, että viime kädessä sen olemassaolon tarkoitus on kansalaisten suojeleminen viranomaisten vääriltä päätöksiltä.

Rikosoikeuden puolelta tuttu "parempi kymmenen syyllistä vapaana kuin yksi syytön tuomittuna" voidaan hallinto-oikeuden saralla vääntää muotoon ”Parempi kymmenen väärää päätöstä kuin yksi julkisen vallan käytössä todettu virhe”.

Ei mene oikeustajuuni.