KHO: Pohjois-Somaliaan saa karkottaa

Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut kolme Suomessa rikoksiin tuomitun somalimiehen karkottamista koskevaa valitusta.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kaksi miehistä voidaan karkottaa, koska maasta karkottamista puoltavat seikat ovat sitä vastaan olevia seikkoja painavammat. Päätöksiä perustellaan muun muassa miesten jatkuvalla rikollisella toiminnalla ja merkittävien siteiden puuttumisella Suomeen.

Nyt aikuistuneet miehet olivat tulleet Suomeen 1990-luvulla 10-12 -vuotiaina. Kaikilla kolmella on taustallaan lukuisia rikoksia, mm. ryöstöjä ja pahoinpitelyjä.Esitykset karkottamisesta teki vuonna 2004-2005 Helsingin tai Vantaan poliisi..

Karkottamisen hyväksyvistä päätöksistä toinen syntyi äänestämällä. Yksi hallintoneuvos olisi toisessa tapauksessa kumonnut aiemmat ratkaisut, koska valittajan karkottaminen Somalimaahan ei ole tarpeellista ja koska se loukkaa ihmisoikeussopimuksessa suojattua yksityiselämää.

Somalimaa turvallinen

Kaksi miehistä voitiin karkottaa Somalimaahan.

Korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä olevien tietolähteiden mukaan tilanne Somalimaassa on muusta Somaliasta poiketen suhteellisen rauhallinen. Olosuhteet alueella eivät ole sellaiset, että sieltä kotoisin olevat olisivat yleisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Oikeus punnitsi karkottamista puoltavia ja estäviä seikkoja. KHO katsoi karkottamiseen päättyneessä ennakkopäätöksessä, että mies ei nuoren ikänsä huomioon ottaen ole voinut vaikuttaa Suomeen tuloonsa eikä sen tapaan. Hänen kotouttamisensa suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi on sinänsä epäonnistunut syistä, joiden ei ainakaan kaikilta osin voida katsoa johtuneen hänestä itsestään.

Miehellä ei kuitenkaan hänen pitkästä maassaolostaan huolimatta ole kehittynyt Suomeen merkittäviä siteitä eikä hän juurikaan ole integroitunut tänne.

KHO totesi, että jatkuva lähinnä sivullisiin kohdistunut rikollinen toiminta aiheuttaa vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. KHO huomautti myös, että rikokset ovat jatkuneet maahanmuuttoviraston tekemän ensimmäisen karkotuspäätöksen jälkeenkin.

Maasta karkottamista puoltavat seikat ovat sitä vastaan olevia seikkoja painavammat, KHO lausui.

Yhtä ei karkoteta

Kolmannen valittajan kohdalla Helsingin poliisin ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin äänin 3-2. KHO:n mukaan rikosten määrän ja laadun vuoksi karkottamisen puolesta puhuvat seikat ovat vahvempia kuin niitä vastaan puhuvat seikat, mutta olisi kohtuutonta karkottaa valittaja Somaliaan alueelle, jolla hän ei ole koskaan asunut. Valittaja oli tullut Suomeen 10-vuotiaana ja asunut täällä 16 vuotta. KHO:n mukaan valittajan karkottaminen olisi ollut ihmisoikeusloukkaus.

Maahanmuuttoviraston mukaan mies kuuluu Majerteen-klaaniin, joka on Darod-klaaniryhmään kuuluva ns. aatelisklaani ja hallitsee koillista Puntmaan aluetta. Puntmaa julistautui autonomiseksi osaksi Somaliaa vuonna 1998 ja tilanne alueella on ollut viime vuosina rauhallinen ja vakaa viereisen Somalimaan tavoin. Maahanmuuttovirasto olisi siis karkottanut miehen.

Mies oli tullut Suomeen 1992 ja syyllistynyt vuosien saatossa useisiin rikoksiin. Mies totesi KHO:lle, että hänen syyllistymisensä väkivaltarikoksiin on johtunut siitä, että hän on joutunut rasismin kohteeksi. Maahanmuuttoviraston mukaan miehen rikokset eivät ole johtuneet siitä, että hän olisi joutunut rasismin kohteeksi ja joutunut puolustautumaan. Väkivaltarikokset ovat useimmiten kohdistuneet sivullisiin henkilöihin. Ulkomaalaisviraston karkotuspäätöksen jälkeen miestä epäillään yhteensä kuudestatoista uudesta rikoksesta, muun muassa useista varkauksista.

KHO punnitsi tässäkin tapauksessa karkottamista puoltavia ja estäviä seikkoja, Karkottamista puolsi mm. hänen jatkuva syyllistymisensä rikoksiin Suomessa oleskellessaan. Ratkaisevaksi esteeksi muodostui kuitenkin se, että mies on kertonut olevansa lähtöisin Mogadishusta ja ettei hän ole koskaan asunut Puntmaassa.

KHO katsoi, ettei miestä voida karkottaa alueelle, jossa hän ei ole asunut.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat