Kevät orastaa puutarhoissa ja parvekkeilla

Puutarhan hoitoon käytetään nyt enemmän rahaa kuin koskaan

Amatööripuutarhurin taivas löytyy jokahuhtikuisilta Kevätpuutarhamessuilta. Tuhansittain ideoita, vaikka vain ihan pieniä sellaisia, kotiin vietäväksi - oli koti sitten omakotitalossa omenapuutontteineen tai kerrostalossa pikku parvekkeineen.

-Kävijöitä messuilla on aina paljon. Se kertoo puutarhaharrastuksen paluusta ja siitä, että ihmiset haluavat takaisin juurilleen. Puutarhaan pannaan myös enemmän rahaa kuin koskaan ennen, keskimäärin 187 euroa per piha, professori Risto Tahvonen MTT-puutarhatuotannosta kertoilee.

Puutarha-alan ammattilaiset iloitsevat nyt suomalaisten kasvien suosiosta. Viinimarjapensaita, hedelmäpuiden alkuja, istutettavaksi tarkoitettua pensasmustikkaa, terveellistä tyrniä tai erikoisempaa mesimarjaa kysellään joka vuosi entistä enemmän. Pohjolan säihin sopivat lajikkeet valtaavat alaa myös niiltä kasveilta, jotka yöhallan tullen nuupahtaisivat.

-Uskon, että suomalaiset arvostavat nimenomaan itse tuotettua ja puhdasta syötävää, jonka ainekset on saatu omasta maasta. Eikä aina tarvita suuria kasvimaita tai vihannesansareita, jotta salaattiin saisi tarpeet omasta takaa.

Ruukkuun persiljaa, toiseen lehtisalaattia. Kyllä kaupungissakin voi viljellä, kymmenes päivä huhtikuuta Helsingissä alkavien Puutarhamessujen ennakkotilaisuudessa vinkattiin.

Hyötykasveja parvekkeelle

Kaupunkipuutarha onkin 2000-luvun etulinjan trendi, jota puutarha-alan erikoislehdetkin revittelevät kansikuvissaan. Kun cityparvekkeista entistä useampi alkaa olla lasitettu, minipihoilla moni ruukkukasvi säästyy sateilta ja tuulelta.

-Kerroksellisuus on löytänyt tiensä Suomeen. Yhdessä reunassa pienoispuu, toisessa ruukkuyrttejä. Kattoon amppelikukkia ja sinne tänne muita syötäväksi kelpaavia hyöty- ja koristekasveja, Puutarhaliiton toimitusjohtaja Pekka Metsola maalailee.

Metsolan mukaan puutarhojen, parvekkeitten sekä omakotitalojen ja mökkien yhteyteen rakennettujen patioiden vihersuunnittelussa kukoistaa jo moniaikaisuus. Suomalaiset jaksavat hänen mukaansa rakentaa istutukset niin, ettei kaikki kuki samaan aikaan - myöhäiskesällä - eikä kaikkea tarvitse tehdä heti valmiiksi.
-Mikäpä olisi hauskempaa kuin istuttaa pitkin kesää, hän mainitsee.

Jos Metsolalta kysyttäisiin, hän neuvoisi kaupunkilaista kokeilemaan parvekkeellaan myös erikoisempia lajikkeita.
-Koristeomenapuuta, pieniä pihlajia, minikirsikkapuita tai erikoissyreenejä. Salaattiin sopiivat itseviljellyt koristearoniat ja viinirypäleet. Eihän niistä isoa satoa saa, mutta jotakin kuitenkin. Parvekkeellisen kannattaa myös investoida lämmittimeen. Se venyttää parvekekautta jopa talveen.

STT-ESSI KÄHKÖNEN

Kevätpuutarhamessut Helsingin Messukeskuksessa 10.-13.4.2003

Suomessa kasvatetaan suuret määrät kukkia

-Iso osa kukkakaupoissa myytävistä leikko- ja ruukkukukista on suomalaista perua. Jos haluaa nimenomaan suomalaisen kukkakimpun, kannattaa kysyä kauppiaalta.

-Tulppaaneja, narsisseja, hyasintteja ja liljoja kasvatetaan meillä noin 51 miljoonaa kappaletta.

-Orvokkeja, petunioita, lobelioita ja pelargoneja noin 44 miljoonaa kappaletta.

-Joulutähtiä noin kaksi miljoonaa ja ruusuja reilu miljoona kappaletta.

-Viljelypinta-alaa leikkokukille on Suomessa varattu melkein 500 000 neliömetriä.

(STT)

Lue myös: Kimppu tulppaaneja tuo kevään.