Ketjukolari ajetaan usein perjantairuuhkassa kello 16

Liikennevakuutuskeskuksen selvityksen mukaan tyypillisimmin ketjukolari syntyi vuonna 2012 marraskuisen perjantai-iltapäivän ruuhkahuipussa.

– Tiet ovat ruuhka-aikaan niin täynnä, että siellä syntyy hyvin helposti tuo heiluriliike. Kun edellä ajava jarruttaa niin takana ajava tekee sen vähän myöhemmin, ja tila vähenee. Ja sitten loppujen lopuksi ei ole enää tilaa, mihin mennä, Liikenteen psykologian professori Heikki Summala Helsingin Yliopistosta kertoo.

Ajetaan liian lähellä

Liikenneturvan mukaan autoilijat pitävät toisiinsa noin sekunnin väliä liikenteessä. Se ei riitä.

– On tyypillistä, että ihmiset keskimäärin ajavat liian lähellä, professori Heikki Summala kertoo.

Kaikki eivät reagoi ärsykkeisiin yhtä nopeasti. Vaikka yksi kuski reagoisitkin nopeasti, eivät edessä, takana tai rinnalla ajava välttämättä samaan pysty.

Eroja on sekä autojen massassa,  jarruissa, renkaissa ja esimerkiksi kuskien iässä ja kokemuksessa.

– Jos edellä ajava jarruttaa nopeammin ja hänellä on paremmat jarrut ja paremmat renkaat niin silloin on todennäköisempää, että huonompirenkainen siihen perään ajaa, mutta siellä alkavat myös ikäerot näkyä, professori Heikki Summala sanoo.

Nyrkkisääntö oikeaan etäisyyteen on taajamissa puolet ajonopeudesta metreissä ja maantiellä metreinä sama, kuin ajonopeus. Satasen alueella  sopiva etäisyys on 100 metriä.

– On todella tärkeää, että ei yllätä takaa tulijoita. Yksi yleisohje on, että jos jonossa ajettaessa joku tulee taakse ihan perään, niin silloin kannattaa eteen varata enemmän tilaa, professori Summala kertoo.

Miten vältät ketjukolarin?

– Siltä vältytään sillä, että ihmiset ajavat rauhassa. Kaistanvaihto pitäisi joka tapauksessa minimoida siellä ruuhkaliikenteessä, jossa kumpikin kaista on melkein täynnä autoja, professori Summala kertoo

Usein kolaritilanteissa tarkkaavaisuus on hetkeksi herpaantunut. Parin sekunnin vilkaisu sivuun voi aiheuttaa peruuttamattomia seurauksia.

– Koskaan ei saisi tarkkaavaisuus tällaisissa ruuhkissa olla missään muualla, kuin siinä ajamisessa.

Kohtuulliset välimatkat tarkkaavaisuuden lisäksi antavat tilaa toimia.

– Jos näkee kauempana edellä ajavien jarruvaloja niin niihin pitää jo reagoida sillä tavalla, että nostaa sen jalan kaasulta, jos edellä jarrutetaan, mutta ei jarruta. (Autoilija) käyttää hyväksi sitä tilaa, mikä siinä edessä on ja on valmiina jarruttamaan heti, kun tarvitaan.

Sano ei kaistanvaihtelulle

Takana kiinni ajavat aiheuttavat paineita kaistanvaihtoon, mutta ennakoitavuus omassa ajossa on oleellista erityisesti ruuhkatilanteessa.

– Ohituskaistallakin pitäisi päästä siihen, että kaikki ajavat suurin piirtein samalla nopeudella ruuhkaliikenteessä. Ruuhkaliikenteessä näillä meidän ulosmenoteillä ohittaminen ja kaistan vaihtaminen on tarpeetonta etenemisen takia, professori Heikki Summala sanoo.

Suomessa on pitkään totuttu siihen ajattelumalliin, että vain tyhjä tie on ruuhkaton.

– Sujuva liikenne tarkoittaa sitä, että autot kulkevat jollain kohtuullisella nopeudella siellä ohituskaistallakin, mutta ei sitä, että siellä varmasti saadaan ajaa sitä sataakahtakymppiä.

Ei hitaasti eikä nopeasti

Huomattavasti hitaammin ajavat autot aiheuttavat kolariskejä vähintään siinä määrin, missä nopeammin ajavat autot. Peräänajoriski syntyy, jos nopeuseroa on vaikkapa 30 km tunnissa.

– Selvästi hitaampi ajoneuvo aiheuttaa ongelmia ruuhkaliikenteessä ja aiheuttaa jopa melkein tyhjällä tiellä. Meidän havaintojärjestelmämme ei riitä siihen, että me voisimme sen hitaamman auton hitaamman nopeuden todeta riittävän aikaisin.

Vaikka hitaat autot luovat ketjukolareja mahdollistavia riskejä, ei kaasu pohjassa välien kiinni ajaminenkaan ei ole ratkaisu. Liikennevirtaa nopeampi auto häiritsee muita ruuhkatilanteessa.

– Nopeamman auton nopeutta ei pysty peilien kautta mitenkään tarkasti arvioimaan, Heikki Summala jatkaa

Tunteet hyllylle

Monet päästävät tunteet vallalleen liikenteessä, vaikka juuri siellä rauhallisuus olisi tärkein hyvän kuskin ominaisuus.

– Sinne ei saa lähteä silloin, jos on aikatavoitteita tai muuta. Ruuhkaa pitäisi vain pystyä sietämään.

Liikennekulttuuria voisi Summalan mukaan edistää myös ohjeistamalla autoilijoita paremmin.

– Meidän pitäisi ehkä lähteä luomaan sellaiset säännöt tai hyvät yleisohjeet, miten pitäisi ajaa ruuhkaliikenteessä.

Lue myös:

    Uusimmat