Keskusta vaatii kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä

Keskusta haluaa kansanäänestyksen Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Puolue edellyttää kansanäänestystä Natoon liittymisestä, jos turvallisuuspoliittinen selonteko suosittelee jäsenyyttä.

Keskusta edellyttää kansanäänestystä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, jos turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelussa päädytään suosittelemaan liittoutumista.

Hämeenlinnan puoluekokous on hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan keskusta kannattaa nykyoloissa itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen nojaavaa sotilaallista liittoutumattomuutta. Samalla puolue toteaa, että turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksia on seurattava valppaasti ja niihin on kyettävä tarvittaessa reagoimaan.

Ajatuksen kansanäänestyksestä esitteli kokouksen avauksessa perjantaina entinen puheenjohtaja Esko Aho. Hänen "direktiivinsä" hyväksyttiin kokouksessa vastalauseitta. Uusi puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki huomautti, ettei Nato-äänestystä välttämättä edes tarvita. Hän sanoi olevansa itse edelleen entisellä kannallaan liittoutumista vastaan, mutta ei sulkenut pois kannan muutosta.

- Olen koko ajan lähtenyt myös siitä, että Suomi on itsenäinen valtio ja me seuraamme koko ajan tilannetta, Jäätteenmäki sanoi.

Keskusta totesi samalla, että puolue tekee päätöksensä turvallisuuspoliittisesta linjasta puoluekokouksessa. Näillä näkymin keskustan Nato-kanta voitaisiin siis muotoilla Tampereella vuonna 2004.

Väyrynen tyytymätön EU-linjaukseen

Euroopan unionissa keskusta haluaa hajauttaa mahdollisimman paljon päätösvaltaa ja varainkäyttöä takaisin jäsenmaille. Puolue haluaa myös kehittää EU:ta itsenäisten valtioiden liittona, ei liittovaltiona.

Tämän mukaan jäsenmaiden hallitusten edustajista koostuvaa ministerineuvostoa pitäisi kehittää unionin johtavana toimielimenä. Keskusta katsoo, että näin lisätään parhaiten unionin päätöksenteon kansanvaltaisuutta ja avoimuutta. Neuvoston mahdollisuuksia ohjata komission valmistelutyötä lainsäädäntö- ja budjettiasioissa pitäisi vahvistaa. Komission roolin aloitteentekijänä tulisi silti säilyä.

Vaikka EU:ta koskevissa muotoiluissa tultiin lähemmäksi europarlamentaarikko Paavo Väyrysen esittämiä kantoja, hän piti linjausta huonona. Komissio olisi alistettava ministerineuvostolle selkeämmin.

- Tämä kyllä näyttää kauniilta, mutta avaa tien kohti Paavo Lipposen liittovaltiomallia, Väyrynen valitti.

EU:n laajentumisen yhteydessä keskusta haluaa turvata suomalaisen maatalouden edut ja kilpailukyvyn. Uusille jäsenmaille ei saa antaa liian hyviä tukia ja tuontantokiintiöitä, etteivät ne sotke markkinoita ylituotannolla. Suomen EU:lta saamien aluetukien aleneminen laajentumisen jälkeen on korvattava tehostamalla kansallista aluepolitiikkaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat