Keskusta menetti maaseutukunnissa

Suurin kolaus keskustaan kohdistui Lapissa, jossa ääniä kertyi yli kuusi prosenttiyksikköä edellisiä kuntavaaleja vähemmän. Muualla miinusluvut ovat kahden kolmen prosenttiyksikön luokkaa.

Keskusta menetti kannatustaan erityisesti perussuomalaisille kunnissa, joissa perussuomalaisia ehdokkaita ei ollut neljä vuotta sitten lainkaan. Muutamissa kunnissa perussuomalaisten eteneminen rokotti kaikkia muita puolueita, kuten Kaakkois-Suomessa Ylämaalla. Siellä perussuomalaisten kannatus nousi tyhjästä 14,4 prosenttiin.

Perussuomalaiset etenivät monissa kunnissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta suurimman puolueen asemaa ja omaa väriään kuntakartalle puolue ei saanut missään. Lähimmäksi he pääsivät Pirkanmaalla Kihniössä 26,9 prosentin kannatuksella. Siellä perussuomalaiset hengittivät 30,6 prosenttia äänistä saaneen keskustan niskaan.

Kakkospaikka irtosi perussuomalaisille myös esimerkiksi Pohjois-Savossa Rautavaaralla ja Kaavilla sekä Etelä-Pohjanmaalla Soinissa, Vetelissä ja Kaustisella.

Kuntavaalit ovat kuitenkin hyvin paikalliset. Se näkyi esimerkiksi keskustan etenemisessä alueilla, joilla sen kannatus oli jo liki "tapissaan". Esimerkiksi Merijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla keskusta pinnisti 0,7 prosenttiyksikön kasvuun ja sai 89,9 prosentin kannatusosuuden.

Samanlaisiin lukemiin kuin RKP Närpiössä 92 prosentin ääniosuudellaan keskusta ei kuitenkaan yltänyt.

Vaikka edellisten kuntavaalien suurin puolue SDP menettikin ääniä, niin paikoin sen myös eteni. Esimerkiksi Satakunnassa Harjavallassa SDP nosti kannatustaan 5,1 prosenttiyksikköä peräti 44,4 prosenttiin. Toinen vasemmistopuolue vasemmistoliitto puolestaan menetti suurin piirtein saman verran.

(MTV3-STT)