Keskusta ja kokoomus kunnallisvaalien voittajia

Kunnallisvaaleissa kävi vahva porvarituuli, sillä sekä oppositiossa oleva keskusta että hallituksessa istuva kokoomus voittivat ja molemmat vasemmistopuolueet sekä vihreät hävisivät.

Suurimpien puolueiden prosentuaalinen osuus äänistä:

SDP 24,5
Keskusta 21,8
Kokoomus 21,6
Vasemmistoliitto 10,4
Vihreä liitto 6,3
RKP 5,5

Kokoomus eteni etelässä

Helsingissä SDP ja kokoomus etenivät edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna ja ottivat yhdessä enemmistön pääkaupungin valtuustosta. Tuntuvimmin menettivät erilaiset puolueisiin sitoutumattomat pikkuryhmät.

Uudellamaalla SDP menetti ääniosuuttaan tuntuvasti, kunnallisvaaleista 3 prosenttiyksikköä ja eduskuntavaaleista 5,3 prosenttiyksikköä. Menettäjiin kuuluivat myös vihreät, mutta kokoomus eteni reippaasti. Voittajiin kuului myös Keskusta.

Turun eteläisessä SDP menetti asemiaan, mutta Keskusta ja kokoomus puolestaan voittivat. Sama kehitys oli nähtävissä Turun pohjoisessa. Hämeessä SDP:n alamäki näkyi myös, kuten keskustan ja kokoomuksen eteneminen. Kokoomus eteni sekä eteläisessä että pohjoisessa Hämeessä keskustaa enemmän, reilut 3 prosenttiyksikköä.

SDP menetti tasaisesti

Sosiaalidemokraatit menettivät viime kunnallisvaaleihin verrattuna perinteisesti vahvimmalla alueellaan Kymessä 3,6 prosenttiyksikköä. Kokoomus eteni 2,6 prosenttiyksikköä ja keskusta 1,1 prosenttiyksikköä. Kymessä ryhmä muut nousi peräti 8,5 prosenttiin eli neljänneksi suurimmaksi ryhmittymäksi vaalipiirissä.

Mikkelin vaalipiirissä keskusta oli vahvin etenijä SDP:n jälleen hävitessä. Keskustan savolaismenestys näkyi myös Kuopiossa. Pohjois-Karjalassakin keskusta voitti neljän vuoden takaisiin vaaleihin verrattuna 4,6 prosenttiyksikköä.

Vaasan vaalipiirin voittajia olivat keskusta ja kokoomus, kun taas vasemmistopuolueet hävisivät. Keski-Suomessa keskusta ohitti SDP:n vaalipiirin suurimpana puolueena. Oulun vaalipiirissä keskusta nosti kannatuksensa reiluun 45 prosenttiin eli lisäystä tuli yli 6 prosenttiyksikköä edellisistä kunnallisvaaleista. Vaalipiirin suurin menettäjä oli vasemmistoliitto, jonka kannatus putosi liki 3 prosenttiyksikköä. Lapissa keskusta eteni myös yli 40 prosentin tasoon ja vasemmistoliitto hävisi reilusti.

Keskustalle paikkoja lisää

Keskusta lisäsi valtuustopaikkojensa määrää koko maassa neljä ja puolisataa. Liki neljän ja puolen tuhannen valtuustopaikan saalis ylittää jopa vuoden 1988 vaalien tuloksen, jolloin keskusta sai reilut 4200 valtuutettua. Neljä vuotta sitten keskustan valtuutettujen määrä putosi alle neljän tuhannen.

Sosiaalidemokraatit menettivät liki neljäsataa valtuutettua ja saivat nyt noin 2700 valtuustopaikkaa eli jopa vähemmän kuin vuonna 1988. Kokoomuksen valtuutettujen määrä nousi vajaat parisataa eli lähes 2200:aan.

Vasemmistoliitto menetti lähes 200 valtuutettua ja sai reilut tuhat valtuustopaikkaa. RKP lisäsi valtuustopaikkojaan muutamalla yhteensä vajaaseen 700:aan. Vihreiden romahdus vei puolueelta viitisenkymmentä valtuustopaikkaa ja pudotti niiden määrän alle 300:n. Kristillinen liitto sai muutaman valtuustopaikan lisää eli kokonaismääräksi tuli kolme ja puolisataa.

Muita eli lähinnä sitoutumattomia valtuutettuja valtuustoissa istuu seuraavalla nelivuotiskaudella reilut sata tähänastista enemmän eli lähes viisisataa. Uutena tulokkaana kunnallisvaaleissa mukana olleet nuorsuomalaiset saivat vajaat 30 valtuustopaikkaa eli saman verran kuin puolet vanhoista paikoistaan menettäneet liberaalit.

Perussuomalaiset säilyttivät vain vajaat puolet SMP:n neljä vuotta sitten saamista valtuutetuista eli heidän paikkojensa määräksi jää alle 150.
(STT-MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat