Keskituloinenkin voi kokea olevansa Suomessa köyhä

Pienituloiset työssäkäyvät joutuvat Kelan teettämän selvityksen mukaan tinkimään tarvitsemastaan lääkehoidosta yhä useammin. Tutkimukseen vastanneista joka kymmenes kertoo jättäneensä ostamatta lääkkeitä viimeisen vuoden aikana, koska heillä ei ollut niihin varaa.

Nimettömänä pysyttelevä "Keskituloinen kokoomuslainen mies" ihmettelee sitä, miten helposti Suomessa voi ajautua köyhäksi.

– Olen itsekin varmasti köyhä. Hassua, sillä olen kokoomuslainen, ja sitähän pidetään kansan keskuudessa mahdottomana. Hassua köyhyys on myös siksi, että olen suunnilleen keskituloinen, mies kirjoittaa.

Talon hankinta romahdutti talouden

13-henkisen perheen talous romahti omakotitalon hankintaan.

– Kaksi vuotta sitten asuimme vielä sadan neliömetrin vuokra-asunnossa. Silloin rahat riittivät, mutta hermot eivät. Kaikki paikat olivat täynnä. Omakotitalon osto veti kuitenkin taloutemme suuriin vaikeuksiin. Keikumme nyt toimeentulotuen rajamailla. Tosiasiassa tarvitsisimme sitä koko ajan, mutta niissä laskelmissa ei hyväksytäkään meidän todellisia pakollisia menoja. Jos voisimme asua tavallisen kokoisessa vuokra-asunnossa ja tulomme perheenjäsentä kohti olisivat samat kuin nyt, olisimme toimeentulotukiasiakkaita.

Miehen mukaan ison perheen kanssa elävän on pakko omistaa iso auto. Koska sellaisella ajaminen on kallista ja valtaosa ajoista ajetaan kuitenkin yksin, toisen auton omistaminen tuo säästöä.

– Tiedän, että säästän, sillä otan laskelmissani huomioon arvon alenemat, polttoaineet, vakuutukset ja kaikki korjaus- ja huoltokustannukset (pidän niistä sentin tarkkaa seurantaa). Valitettavasti välillä joutuu ajamaan epäkuntoisella ja huonorenkaisella autolla.

"Ruokaympyräni määrittävät kaupan oranssit alelaput"

Luomu- ja lähiruuasta suurperheellinen keskituloinen voi miehen mukaan vain haaveilla.

– Minuun sattuu, kun kuulen siitä, miten ihmisillä on mahdollisuus puhua kotimaisen tai luomu- tai lähiruuan puolesta. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta ostaa niitä. Muutoinkin on käytettävä aikaa siihen, että voi ostaa halvinta. Kauppareissu vienee aikaa vähintään tuplaten, koska on pakko käydä useammassa kaupassa. Keskittäminen kannattaa tosiasiassa vain kauppiasta.

– Perhe toki ruokitaan, mutta ei sitä ruokaympyrän mukaisesti voi tehdä. Siihen ei ole varaa. Minun ruokaympyräni on piirretty kauppaan oransseilla alelapuilla, mies määrittelee.

Köyhä ei voi maksaa harrastuksistaan

Köyhyys ilmenee Suomessa miehen mukaan monella tavalla.

– Tänä aamuna heräsin lapseni kanssa kokeilemaan, onnistuuko hiihtäminen autotallissa lojuneilla kaatopaikalta löydetyillä vanhoilla sauvoilla. Ne ovat hänelle nimittäin liian pitkät. Lapsi oli matkalla koulun hiihtokisoihin. Hän on hyvä hiihtäjä, mutta omat sauvat ovat aivan liian lyhyet, jotta hän voisi menestyä kykyjensä mukaan.

Köyhällä ei ole Suomessa varaa myöskään maksullisiin harrastuksiin.

– Mikään maksullinen harrastus ei voi tulla kyseeseen. Ei mikään. Ei lapsen pianotunti (meillä on 60 euron piano!) Ei 4h-kerho. Ei bussilippua edellyttävä, saati kuukausimaksullinen. Kotona ja pihalla sitä harrastellaan, niin kuin ennen vanhaan. Ja jos koulussa on jokin kerho, siitä osataan iloita. Kun ei makseta harrastuksesta, erotaan massasta, sillä kaikilla sivistyneiden ihmisten lapsilla on jokin harrastusteollisuuden järjestämä maksullinen harrastus.

Köyhyys on Suomessa tabu

Vähillä rahoilla sinnittelevä erottautuu joukosta myös työpaikan ruokapöydässä.

– Työkaverit suunnittelevat lomamatkojaan tai kertovat niiden toteutumisesta. Uusi-Seelanti ei kuulu minun henkiseen karttaani. Sellaista ei ole olemassa. Jo Viro tai Tampere on parempi sulkea ajatuksista, ettei katkeroituisi. Tampereella käydään, jos siellä oleva käytetty rakennustarvike tulee noudettuna halvemmaksi kuin lähempää löytyvä. Sellaisella matkalla herkutellaan kylmälaukusta löytyvillä eväillä. ABC:llä pysähdytään pesemään tuulilasia.

Köyhyys ajaa toisaalta kekseliääksi.

– Minä tiedän keinot, joilla puhelinliittymän voi saada kaikkein halvimmalla. Minä seuraan jatkuvasti netin myyntipalstoja, jotta tiedän, milloin joku tarvitsemani on todella halpaa. Minä osaan tehdä kotitaloutta koskevia "investointilaskelmia", joissa lasketaan jonkin asian takaisinmaksuaikaa. Olen minä opetellut korjaamaan pesukoneita ja autoja. Ja jos pesukone menee liian kalliisti rikki, ostan käytetyn joltain, jonka mielestä pesukone oli väärän värinen. Mitä länsimaista turhuutta!

Köyhyydessä kovinta on miehen mukaan sen tarjoama tunnekirjo.

– Suomessa ei ole lupa tunnustaa olevansa hullu tai köyhä. Kaikesta muusta saa kertoa.

(MTV3)

Tutkija: Työmarkkinatuki tuplattava

Työssäkäyvien köyhien luokka kasvaa – ”Ei varaa lääkkeisiin”

Etuuksien myöntäjät pitävät sosiaalietuuksia liian pieninä

Tätä tukea väärinkäytetään eniten