Kesällä ravintoloita on saarissakin

Kukaan ei tiedä, kuinka paljon niitä on, sillä tilastot puuttuvat. Esimerkiksi Hangossa ja Naantalissa, jotka ovat kuuluisia kesäkaupunkeja, asiakaspaikkojen määrässä on kesä- ja talvikauden välillä sadoissa laskettava ero.

Mutta on myös paikkakuntia, joilla kesä- ja talvitarjonnan ero on vähäinen.

Helsingin kesään kuuluvat lippakioskit, jotka on suunniteltu jo 1930-luvulla ja rakennettu sodan jälkeen. Näissä kioskeissa ei ole lämmitystä, ja siksi ne ovatkin kesäkioskeja ja -kahviloita. Tänä kesänä niistä yksi on muuttunut Salmiakkikioskiksi.

– Kesäyrittäminen on mahtavaa hommaa, kun aurinko paistaa ja ihmiset hymyilevät, kertoo kioski-isäntä Erkki Korhonen.

Aurinkoisella säällä kauppa käy, mutta sään muutos näkyy heti myynnissä.

– Päivän myynnin voi arvioida aamun sääennusteen mukaan, vitsailee kioski-isäntä.

Lippakioskien toimintaan vaikuttaa paitsi sää myös viranomaiset.

– Nämä ovat Museoviraston valvonnassa, ja myös omistaja eli kaupunki pitää huolen, ettei täällä mitä tahansa voi tehdä, sanoo Korhonen.

Sesonki lyhyt, työpäivä pitkä

Kesäravintola veden äärellä on monen matkailijan suosiossa.

Osa näistä ei tyydy pelkkään rantaan, vaan on löytänyt tilat saaresta. Saaressa sijaitsee esimerkiksi helsinkiläinen Villa Villingenäs, jota pyörittää neljä yrittäjää työntekijöineen.

– Kesäravintolalla ja ympäri vuoden toimivalla ravintolalla on se ero, että tämä on taistelu joka voitetaan. On voittajaolo, kun selviää syyskuun alkuun, kertoo ravintolapäällikkö Antti Tuomola.

Saaressa työtä on paljon enemmän kuin vastaavanlaisessa ravintolassa mantereen puolella.

– Me kannetaan kaikki omin käsin. Ensin rannassa veneeseen ja sitten veneestä nostellaan laiturille ja lopuksi kannetaan laiturilta keittiöön. Aika paljon täällä saa kantaa tavaraa, ja vielä roskat viedään samaa reittiä takaisin, kuvailee keittiömestari Joonas Immonen.

– Muuten työ keittiössä on samanlaista kuin missä tahansa, paitsi että minulla on merinäköala ja kesken työpäivän voin käydä uimassa, vertailee Immonen saari- ja mantereravintolan työntekoa.

Kesäyrittäjän talvi

Kesäkahviloiden ja -ravintoloiden kausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuussa.

Siihen mennessä töitä on tehty lähes tauotta viisi kuukautta. Talven ohjelma on avoin.

– Kai sitä täytyisi jotain talviyrittämistä keksiä, pohtii lippakioskin kahvilapöydässä kioski-isäntä Erkki Korhonen.

Saariravintolan väki muuttaa mantereeseen, ja haaveilee lomasta.

– Kun saisi sitten viikonkaan lomaa tai vaikka kaksi Kreikassa, toivoo Joonas Immonen.

Keittiöpäällikkö Tuomola ei osaa sanoa tulevasta talvesta mitään.

– Mutta viime talven leikin koiran kanssa, kuittaa Tuomola kaukana siintävän talven.

Talveksi monet ravintolat ja kahvilat sulkevat ovensa kokonaan tai osittain.

– Tavallista on se, että kesäravintola toimii talvella tilausravintolana, mutta ei ole säännöllisesti auki, kertoo toimitusjohtaja Tarja Rautiainen Naantalin Matkailusta.

Keittiöpäällikkö Immonen kertoo, että ravintola-alalla on työntekijöitä, jotka ovat ratkaisseet kausivaihtelun matkustamalla työpaikasta toiseen sesongin mukaan.

– Talvella he ovat töissä hiihtokeskusten ravintoloissa pohjoisessa, kesällä meren äärellä etelässä. Mutta se on aika kuluttavaa eikä sitä tehdä kovin monta vuotta, sanoo Immonen.

(MTV3)