Kertaluontoiset hyljekorvaukset läpi komissiossa

Suomi saa maksaa ammattikalastajille korvauksia hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista.

EU:n komissio on hyväksynyt korvausten maksamisen, mutta sillä ehdolla, että korvauksia maksetaan kertaluontoisesti, vain vuosien 2000 ja 2001 vahingoista, koska tuen perusteena on poikkeuksellinen tilanne ja hyljekannan voimas kasvu.

Korvausjärjestelmä oli komission tutkittavana yli vuoden päivät ja ratkaisua vaikeutti korvausjärjestelmän luonne ennakkotapauksena. Maatalousministeriö ilmoitti tänään pyrkivänsä siihen, että korvauksia voitaisiin maksaa mahdollisimman pian. Ministeriö aikoo seurata hyljekannan ja vahinkojen kehitystä ja pyytää tarvittaessa komissiolta lupaa pidentää tuen käyttöä.

Maatalousministeri Raimo Tammilehto (sit.) piti komission ratkaisua muuten tyydyttävänä, mutta ei ollut komission kanssa samaa mieltä siitä, että hyljekanta olisi ollut jotenkin poikkeuksellinen. Tammilehdon mielestä hyljekanta on niin suuri, että ilman nykyisen hyljekannan olennaista vähentämistä ei tilannetta saada hallintaan.

Tammilehdon mukaan ministeriö selvittää mahdollisuudet lisätä hylkeen metsästystä ja pidetään metsästysaikaa. Ongelmana on ollut kiintiöiden vajaakäyttö, eli saaliiksi ei ole saatu tarpeeksi hylkeitä. Taustalla on mm. se, että hylkeenmetsästyksen taitajia on yhä vähemmän. Metsästys on kuitenkin vahinkojen vähentämiseksi tarpeen, sillä se lisää hylkeiden ihmispelkoa ja saa ne välttämään pyydyksiä.

Korvausjärjestelmää ministeriö valmistelee yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa. Tutkimuslaitos on kehittänyt koekäyttöön hylkeiden torjuntaan sopivia rysämalleja. Pyydykset koostuvat lujasta havasmateriaalista, joka kuitenkin tekee rysistä erittäin kalliita.

Ammattikalastajat voivat saada korvauksia hylkeiden aiheuttamista pyydysvahingoista myös kalastusvakuutusjärjestelmän kautta.

(MTV3-STT)