Kerjäläisten toimeentulotuki siirtymässä kuntien maksettavaksi

Romanialainen Elisabeth Golstsiv kerjäsi 2. kesäkuuta 2008 Helsingissä. Kuva: Lehtikuva
Romanialainen Elisabeth Golstsiv kerjäsi 2. kesäkuuta 2008 Helsingissä. Kuva: Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomi on tiukentamassa EU:n sisältä tulevien turvapaikanhakijoiden kohtelua. Turvapaikkahakemusten käsittelyaikaa halutaan lyhentää huomattavasti nykyisestä, eikä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille haluta enää maksaa alennettua toimeentulotukea vastaanottokeskuksissa.

    Eduskunnan hallintovaliokunta esittää, ettei kielteisen päätöksen saaneelle enää maksettaisi tukea rahana. Tämä vaatisi sisäministeriön asetuksen muuttamista.

    Odottaessaan kotimatkaa hakija saisi kuitenkin viikoksi yöpaikan.

    - Lähtökohta on se, että ei makseta rahaa, mutta katon saa pään päälle ja sitten hän poistuu maasta, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) sanoo.

    Viime vuonna Suomeen tuli 800 turvapaikanhakijaa Euroopan unionin sisältä. Määrä on huomattavasti aiempia vuosia suurempi. Yhden täysi-ikäisen turvapaikanhakijan aiheuttamat vastaanottopaikkakustannukset olivat toissa vuonna 1240 euroa kuukaudessa.

    Toimeentulotukea voi hakea kunnalta

    Tulevaisuudessakin EU-kansalainen voi hakea toimeentulotukea kunnalta. On pelättävissä, että kerjäläiset siirtyvätkin vastaanottokeskuksista toimeentulotuen hakijoiksi kunnissa. Erityisesti vastuuseen joutuisivat ne kunnat, joissa vastaanottokeskukset sijaitsevat.

    Helsinkiä asia huolestuttaa, sillä suuri osa kerjäläisistä toimii pääkaupungissa.

    - Tämä on erityisesti helsinkiläisiin veronmaksajiin kohdistettu taakka, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) sanoo.

    Häntä huolestuttaa se, ettei ole olemassa mitään selkeitä ohjeita siihen, kuinka kerjäläisiin toimeentulotukihakijoina tulisi suhtautua.

    - Vetoaisin erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöön, että tulisi tarkat ohjeistukset siitä, mitä kukin tekee - mikä on kenenkin vastuulla, Pajunen sanoo.

    Hallintovaliokunnassa uskotaan, että kun mahdollisuus oleskella vastaanottokeskuksissa kuukauden ajan ja saada toimeentulotukea poistuu, vähenee myös kerjäläisten määrä.

    - Uskomme, että lakimuutos johtaa siihen, että perusteettomia turvapaikkahakemuksia on tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän, Tölli sanoo.

    Mikäli lakimuutos etenee eduskunnassa nopeasti, laki saattaa astua voimaan jo tämän vuoden puolella.

    Katso Elisa Tikkasen juttu

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •