Kenestä Kim Jong-ilin seuraaja?

Havaintoja tukee Pohjois-Korean keskusuutistoimiston vähäsanainen tiedote, jonka mukaan maan työväenpuolue pitää 28. syyskuuta kokouksen, jossa valitaan puolueen korkein johto. Kokous on harvinainen. Edellinen vastaava kokoontuminen pidettiin 1980. Samana vuonna Solidaarisuus-liike perustettiin Gdanskissa kommunistisessa Puolassa, ja Suomen presidenttinä oli Urho Kekkonen.

Pohjois-Korean nykyinen johtaja, 68-vuotias Kim Jong-il, on sairas. Hänen uskotaan saaneen halvauskohtauksen kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen näytetyissä harvinaisissa kuvissa hän näyttää riutuneelta.

Kim- Jong-il nousi kommunistisen puolueen politbyroohon tuossa vuoden 1980 kokouksessa, mikä oli vahva merkki siitä, että valta aikanaan siirtyy isältä pojalle. Niin kävi vuonna 1994, Kim Il-sungin kuoleman jälkeen.

Sulkeutuneesta diktatuurista tihkuu vähän tietoa. Pohjois-Koreaa työkseenkin seuraavat asiantuntijat joutuvat vain spekuloimaan, esimerkiksi sitä, miksi syyskuun alkuun tarkoitettu kokous pidetään vasta syyskuun lopulla. Jotkut sanovat sen johtuneen maata koetelleista tulvista, toiset poliittisista erimielisyyksistä, kolmannet johtajan terveydentilasta.

Tärkein spekulaation kohde on Kim Jong-ilin seuraaja. Kuka hallitsee arvaamattoman valtion ydinaseita ja asevoimia?

Kim Jong-ilin seuraajaksi arvellaan nousevan yksi hänen pojistaan, Kim Jong-un. Hänestäkin tiedetään vähän: 26- tai 27-vuotias, käynyt kouluja Sveitsissä, ja hänen sanotaan olevan häikäilemätön. Pohjois-Korean tiedotusvälineet eivät ole maininneet Jong-unista virallisesti mitään, eikä hänestä ole julkistettu virallisia valokuvia.

Nuoren ikänsä vuoksi Jong-unin ei uskota nousevan valtaan pian, ellei hänen isänsä sairaus tai kuolema siihen pakota. Tulevassa puoluekokouksessa hänen kuitenkin arvioidaan saavan nimityksen johonkin viralliseen asemaan, millä tasoitettaisiin vallanvaihtoa.

Missä siis mennään? Jong-unia saattaa siirtymäkauden ajan valmistaa seuraavaksi Johtajaksi Kim Jong-ilin lanko, Jang Song-taek. Song-taek toimisi valtionhoitajana, kunnes Kimin dynastian vesa on valmis Pohjois-Korean ruoriin.

Spekuloidaan myös, että salamyhkäisen valtion salamyhkäinen valtakoneisto ei välttämättä suostu tähän. Song-taek saattaa itse pyrkiä valtaan. Hän on yksi vaikutusvaltaisen kansallisen puolustuskomitean varapuheenjohtajista.

BBC mainitsee analyysissään pari nimeä: O Kuk-ryol, jonka sanotaan olevan Jong-ilin Etelä-Korea-neuvontanaja, ja puolustusmininsteri Kim Yong-chun. Yhteensä lähes yhdeksän miljoonan asevoimia ja reservejä johtavilla kenraaleilla on omat intressinsä.

Joissakin skenaarioissa mahdollinen valtakamppailu voisi johtaa verenvuodatukseen, kunnes valta olisi jälleen tiukasti jonkun käsissä.

Kokouksen tuloksia seurataan maailmalla tarkkaan. Etelä- ja Pohjois-Korea ovat yhä keskenään teknisesti sodassa, vaikka Korean sota päättyi 1953. Yhdysvallat on asettanut maalle pakotteita Pjongjangin ydinasepolitiikan takia. Myös Pohjois-Korean vähälukuisia ystäviä, erityisesti Kiinaa, kiinnostaa johtajapelin lopputulos.

Pjongjangologit seuraavat tarkkaan, mitä viikon päästä alkavan kokouksen ovien takana tapahtuu. On toinen asia, kuinka paljon kommunistipamppujen kokouksen annista kerrotaan tai vuotaa julkisuuteen. Arvoitukset eivät lopu tähän.