Kenelläkään ei ollut kokonaiskuvaa 8-vuotiaan hädästä

Viranomaisten tutkijaryhmän mielestä 8-vuotiasta tyttöä ei kuultu asianmukaisesti esimerkiksi terveydenhuollossa.

Ryhmä on selvittänyt tytön väkivaltaiseen kuolemaan johtaneita tapahtumia. Selvityksen mukaan tytön oma kokemus välittyi lähinnä aikuisten kertoman perusteella.

Viranomaistyö oli puutteellista, eivätkä eri ammattilaiset tienneet, mitä kenenkin vastuulle kuuluu.

Tytön isä ja äitipuoli murhasivat tämän tukehduttamalla äitienpäivänä 2012.

Työryhmä esittää selvityksessään viisi suositusta, jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi. Pääpaino on viranomaisten kouluttamisessa lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamisessa.

– Suositusten toteutuminen vaatii viranomaisilta paljon, mutta uskon, että kaikki tämän tapahtuman jälkeen suhtautuvat toimintaansa kriittisesti. Viranomaistyössä on todellakin parantamisen varaa, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.).

Huovinen ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastaanottivat selvityksen tänään.

Lapsen etu unohtui

Selvityksen mukaan tytön etu jäi perheen yksityisyydensuojan ja oikeuksien jalkoihin. Hänet sijoitettiin isälle selvittämättä kunnolla isän ja äitipuolen taustoja. Esimerkiksi äitipuolen epäselvä henkilöllisyys ja väitetty "nelisikiöraskaus" olivat esillä sosiaalitoimessa, mutta niitä ei selvitetty.

Eri tahoilla oli liian korkea kynnys ilmoittaa poliiseille väkivaltaepäilyistä. Jotkut asiat jäivät myös kirjaamatta. Esimerkiksi lapsipsykiatrian lääkärin merkintöihin ei kirjattu, että tyttö sanoi kotiasioiden olevan salaisuus.

Selvityksessä todetaan, että sirpaleisen tiedon varassa tehdyt päätökset johtivat sarjaan virheellisiä arvioita.

Ministeri Huovisenkin mielestä etenkin lastensuojeluviranomaisten olisi pitänyt hahmottaa kokonaiskuva paremmin. Vajaassa kahdessa vuodessa tytöstä tehtiin 11 lastensuojeluilmoitusta, joista viidessä tekijänä oli tytön oma äiti.

Rahaa koulutukseen

Sosiaali- ja terveysministeriö on suunnannut noin kaksi miljoonaa euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka laatii lastensuojeluun oppaan ja aloittaa eri viranomaisten kouluttamisen.

Koulutusta annetaan lastensuojelun parissa työskenteleville, kouluille ja päivähoidon sekä neuvola-alan työntekijöille. Poliisia ja lääkäreitä aiotaan myös opastaa yhä tarkemmin väkivallan tunnistamiseen.

Tutkijaryhmän mukaan esimerkiksi terveydenhuollossa ei havaittu tytön kohdalla väkivallan merkkejä tarpeeksi ajoissa. Lapselta ei kysytty riittävästi vammoista, joita hän oli saanut. Huovisen mukaan toimintamallien muuttaminen on suuri muutos.

– Muutokset eivät tapahdu sormia napsauttamalla, mutta ei meillä ole oikein muita keinoja kuin koulutus. Isoin haaste on saada kaikki toimijat koulutuksen piiriin, hän sanoo.

THL:lle suunnattujen koulutusrahojen riittävyys on jo nyt herättänyt kritiikkiä. Lastensuojelun Keskusliiton mukaan hallituksen aikomus leikata THL:n tutkimusrahoja on ristiriidassa tutkijaryhmän ehdotusten kanssa.

Perheväkivallan seurauksena kuolee vuosittain kymmenen lasta. Noin puolet on vauvaikäisiä. Lisäksi noin 300 lasta vammautuu vakavasti.

Eväitä lasten pahoinpitelyjen tunnistamiseen

Tutkijaryhmä antoi viisi suositusta:

1. Lasten pahoinpitelyjen tunnistamiseen ja käsittelyyn tulisi laatia Käypä hoito -suositus.

2. Lapsen kodista päätettäessä tulisi aina tehdä samat tarkistukset. Kodissa asuvien taustat olisi selvitettävä ja tiedot koottava yhteen.

3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos keräisi tiedot ja analysoisi kaikki lapsen kuolemaan johtaneet perheväkivaltatapaukset.

4. Lastensuojeluun pitää luoda menettelyt, joiden mukaisesti henkilöstö raportoisi vähäisistäkin poikkeamista ja virheistä. Tavoitteena olisi kehittää toimintaa, ei etsiä syyllisiä.

5. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kehittää toimintamallit, joilla varmistetaan eri tahojen yhteistyö, tiedonkulku, tiedon dokumentointi ja kokonaiskuvan muodostuminen.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat