Kelloja siirretään jälleen – näin hurjasti se vaikuttaa kehoosi!

Kesä- ja normaaliaikaan siirtymiset voivat aiheuttaa viikon tai jopa pidemmän ajan univajeen. Unihäiriöistä kärsivillä kellonsiirroista aiheutuva rasitus pahentaa entisestään uniongelmia.

Kelloja siirretään tunnilla taaksepäin lokakuun viimeisenä sunnuntaina 28.10.2012, kun kesäaika muuttuu jälleen normaaliajaksi. Vaikka tunnin muutos aikataulussa saattaa tuntua pieneltä, fysiologiset rytmimme sopeutuvat hitaasti äkillisiin aikataulumuutoksiin.

Kesäaika otettiin käyttöön, jotta sähköenergiaa säästyisi. Vaikka kesäaika luotiin säästösyistä, on tutkimus osoittanut, ettei kesäaika säästä energiaa, vaan päinvastoin se saattaa jopa lisätä energiankulutusta. Kesäajan käyttö ei siis enää palvele sitä tarkoitusta, johon se alun perin luotiin.

Ylilääkäri Timo Partosen johtama ryhmä on tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kesäajan aiheuttamia vuorokausirytmin häiriöitä vuodesta 2004 lähtien.

– Koska valon ja pimeän vaihtelu on tärkeä meitä tahdittava aikasignaali, äkillinen muutos ympäristön valaistusolosuhteissa vaikuttaa esimerkiksi aineenvaihduntaan. Siitä seurauksena on usein ruokahalun kasvu, makeannälkä ja painon nousu, Partonen toteaa.

Koko väestön vuorokausirytmi häiriintyy kahdesti vuodessa, kun keväällä otetaan käyttöön kesäaika ja syksyllä siirrytään takaisin normaaliaikaan. Tämä on hankalaa siksi, ettei ajan siirtoa vastaan voi suojautua toisin kuin aikaerolentoa tai vuorotyötä varten.

– Kesäaikaan ja normaaliaikaan siirtymisten aiheuttamat oireet ovat hyvin yksilöllisiä: toiset meistä eivät oireile lainkaan, toiset kärsivät muun muassa väsymyksestä ja univaikeuksista vielä viikkoja siirtymän jälkeen, erikoistutkija Tuuli Lahti THL:stä kertoo.

Lähde: THL

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat