Kela: Pystymme erottamaan kauneuskirurgian terveyskirurgiasta

Kelan mukaan kauneusleikkauksien erottaminen terveyskirurgiasta ei ole ongelma, kun Kela alkaa toukokuun alusta tehdä päätöksiä siitä lisätäänkö esteettisen kirurgian toimenpiteeseen 24 prosentin arvonlisävero.

Lääkäreiden houkutus perustella kauneusleikkaus terveyssyillä saattaa toukokuun alusta kasvaa, koska näin asiakkaalle saadaan huomattavasti pienempi lasku. Monissa tapauksissa perustelu suuntaan tai toiseen on mahdollista.

Esimerkki mahdollisesta tilanteesta 1.5.2014 lähtien:

- Lääkäri on perustellut  vyötärölihavuusleikkauksen terveyssyillä. Asiakas voi hakea Kelalta kelakorvausta ja laittaa hakemuksen Kelaan.

- Kela katsookin perusteluiden olleen pelkästään esteettisiä. Silloin asiakas ei saa kelakorvausta ja lisäksi laskuun lisätään 24 prosentin alv.

- 1000 euron lasku muuttuu 1240 euroksi.

Suomen plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Karhusen mukaan kauneusklinikat pursuavat nyt asiakkaita. Yhdistys pelkää tilauskirjojen kuitenkin tyhjenevän toukokuusta alkaen.

– Yksityiskirurgien listat ovat täynnä, koska kaikki haluavat leikkauksensa nyt, sanoo Karhunen.

Laskun loppusumma arveluttaa

Plastiikkakirurgiyhdistys pelkää laskutuksen muuttuvan arvaamattomaksi, jos Kela tekee lääkäreiden mielipiteestä poikkeavia päätöksiä. Yhdistyksen mielestä päätös alvin lisäämisestä pitäisikin olla pelkästään lääkärin vastuulla.

Kelan etuuspäällikkö Reija Jääskeläinen ei usko alv-muutoksen sekoittavan pakkaa.

– Perustamme päätöksen hoitavan lääkärin lausuntoon. Hoitavalla lääkärillä on eettisesti velvollisuus raportoida ja laskuttaa se todenperäisesti ja siihen me luotamme, sanoo Jääskeläinen.

Plastiikkakirurgiyhdistyksen mukaan rajanveto on vaikeaa, sillä toisinaan esteettinen kirurgia voidaan perustella sekä esteettisillä (pelkät ulkonäkösyyt) että korjaavilla (sairauteen liittyvät syyt). 

"Kela ei tiedä mitä tekee"

Plastiikkakirurgiyhdistyksen mukaan Kelalla ei ole selkeitä ohjeita eikä lääketieteellistä tietämystä erottaa esteettistä ja korjaavaa kirurgiaa toisistaan.

Kela ei näe tätäkään ongelmana.

– Se on totta että kaikilla korvauskäsittelijöillämme ei ole lääketieteellistä koulutusta. Vaikeissa tapauksissa voimme kuitenkin aina konsultoida Kelan omaa, maan kattavaa asiantuntijaverkostoa, sanoo Jääskeläinen.

Kelan näkökulmasta kauneuskirurgiakorvaukset ovat pieni osa koko korvauspotista. 

– Meillähän tehdään 10 miljoonaa korvausratkaisua vuosittain, eli tämä on vain marginaalinen osa. En jaksa uskoa, että tästä tulee ongelmaa.

Toukokuun alun muutos koskee vain alv-veron lisäämistä. Se ei muuta kauneusleikkauksien kelakorvauksien määräytymistä.

Lue myös:

    Uusimmat