Kela-lomakkeita lotto-tyyliin ruksinut ei saanut tuomiota vääristä tuista – "Ruksittu lähes jokainen ruksittavissa oleva kohta"
Mies oli saanut perusteetonta tukea Kelalta noin 2500 euroa.All Over Press
Julkaistu 22.07.2024 06:29
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Mies vapautui petossyytteistä tapauksessa, jossa hän oli ruksinut Kela-lomakkeesta kohtia kuin lottona.
Tapaus sattui Lohjalla vuosina 2018 ja 2019. Mies oli hakemuksissa ilmoittanut olevansa töissä tai kuntouttavassa työtoiminnassa vain yksittäisiä päiviä, vaikka tosiasiassa oli töissä lähes joka arkipäivä ja myös viikonloppuisin. Miehelle maksettiin perusteettomia tukia noin 2500 euroa, koska hän ilmoitti olevansa työtön.
Töittensä loputtua mies oli toimittanut Kelaan työtodistuksen ja ilmoittanut töidensä loppuneen. Myöhemmin Kela aloitti selvityksen siitä, oliko tukia haettu oikein perustein.
1:08Tunnistatko tämän huijauksen? Pieni yksityiskohta "Kelan" sivustolla paljastaa valesivuston.
Oikeus totesi miehen osaavan vain välttävästi suomea, mihin viittasivat osaltaan se, ettei esimerkiksi merkinnöistä ”tyoon” ja ”tyoson” voinut varmaksi päätellä, oliko mies kirjannut olevansa työtön vai töissä.
Oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että kyseessä olivat niin sanotut viimesijaiset tukimuodot, jotka sinänsä viittasivat miehen haastavaan elämäntilanteeseen. Käsialojen perusteella oikeus myös päätteli, että hakemuksia oli täyttänyt ainakin kolme eri henkilöä.
Koska mies oli itse ilmoittanut Kelalle töittensä loppuneen, oikeus epäili, että mies ehkä tahallaan ole ilmoittanut vääriä tietoja Kelaan. Se kuitenkin katsoi, että miehen olisi pitänyt ymmärtää, että hakemusten tietojen tulisi olla oikein ja että väärät tiedot voivat johtaa perusteettomiin tukiin.
Erityistä huomiota oikeus kuitenkin kiinnitti siihen, että mies oli ruksinut peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea koskevassa hakemuksessa kohtia täysin ristiriitaisesti.
– Ensimmäiseen 20.8.2018 allekirjoitettuun hakemukseen on ruksittu lähes jokainen ruksittavissa oleva asiakirjan vasemmanpuolimmaisin kohta. Kysymyksessä on ruksittu olevan sekä uusi hakemus, jatkohakemus että muutosilmoitus. Asumistietojen osalta on ruksittu [miehen] asuvan vuokra-asunnossa, asumisoikeusasunnossa, omistusasunnossa omakotitalossa ja muussa asumismuodossa, oikeudessa lueteltiin hakemuksen epäjohdonmukaisuutta.
Hakemuksessa oli myös kirjattu, että miehellä ei yhtäaikaisesti ole asuntoa, että asunnossa asuu vammainen henkilöä, että mies on laitoshoidossa ja että hän oleskelee ulkomailla.
– Esimerkiksi 20.9.2018 allekirjoitetussa hakemuksessa on kohdassa ”asutko yksin” ruksittu sekä en että kyllä, oikeus mainitsee.
Mies oli samanaikaisesti kirjannut olevansa kokonaan työtön ja ettei ole ollut ennen työttömyyttä töissä, mutta samalla kirjannut päiväkohtaiseen kirjaukseen olleensa välillä töissä, mutta merkiten, ettei ole saanut palkkaa. Oikeuden mukaan oli selvää, että hakemuksissa annetut tiedot olivat virheellisiä.
Oikeus totesi, että hakemuksissa annetut tiedot olivat niin ilmeisellä tavalla virheellisiä, epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia, että hakemuksen käsittely olisi edellyttänyt Kelalta erityisyyttä tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta kaikkien lomakkeessa annettujen tietojen osalta.
– Kansaneläkelaitoksen olisi pitänyt hakemuksen ilmeisen virheellisten tietojen perusteella ymmärtää, etteivät hakemuksessa olevat tiedot ole oikein eikä hakija ole ymmärtänyt antamiaan tietoja. Kansaneläkelaitoksen olisi sen vuoksi tullut ottaa selkoa hakemuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyydestä.
Oikeus katsoi Kelan näin laiminlyöneen selonottovelvollisuutensa niin, että sen myötävaikutus erehtymiseen johtaa petoksen tunnusmerkistön täyttämättä jättämiseen.
Vuonna 1957 syntyneen miehen syyte petoksesta hylättiin.
