Kehyskunnat houkuttelevat väkeä

Suurten kaupunkien kehyskunnissa viihtyvät etenkin nuoret aikuiset. Kunnatkin ovat saaneet ilouutisen: Valtionosuudet kasvavat ainakin 55 miljoonalla.

Suurten kaupunkien naapurikunnat ovat kasvaneet nopeasti viimeisten 30 vuoden aikana. Aamun Helsingin Sanomien mukaan kasvu on ollut suurinta Oulun seudulla ja Etelä-Suomessa.

Kehyskuntien kasvu alkoi 1970-luvulla. Nuoret muuttivat 1960-luvulta maalta kaupunkeihin opiskelupaikkojen ja työn perässä, ja siirtyivät sieltä 1970-luvun aikana kehyskuntiin perheidensä kanssa.

Uutta väkeä kehyskuntiin saapui 1990-luvun lamavuosien jälkeen. 1990-luvun muuttoliike keskittyi kuitenkin vain muutamiin kasvukeskuksiin: pääkaupunkiseudulle sekä Oulun, Tampereen ja Jyväskylän ympäristöön.

Nopeiten viimeisten 30 vuoden aikana ovat kasvaneet Oulun naapurikunnat. Kiimingin ja Oulunsalon asukasluku on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1975. Turun kupeessa kasvukuntia ovat olleet Merimasku ja Rusko, Jyväskylän naapurissa Muurame ja Tampereen lähellä Ylöjärvi. Uudellamaalla kasvua ovat johtaneet Pornainen ja Kirkkonummi. Kehyskunnissa asumista suosivat erityisesti nuoret aikuiset.

Viime vuosina varsinkin Etelä-Suomen suuret kaupungit ovat menettäneet asukkaitaan naapurikuntiinsa.

Kunnille lisää valtionosuutta

Kunnat saavat yllättäen ainakin 55 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia kuin vielä keväällä laskettiin.

Lisätulo perustuu Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tekemiin tarkistuslaskelmiin. Ministeriön laskelmissa summa kasvaa 295 miljoonasta vähintään 350 miljoonaan euroon. Rahat maksetaan kunnille neljän vuoden aikana. Yllätyslisä auttaa monia kuntia peruspalvelujen ylläpitämisessä.

(MTV3)

(Uutiset klo 8 27.07.2004)

Lue myös:

    Uusimmat