Kehnot katsojaluvut eivät lannista Elokuvasäätiön johtajaa

Suomen elokuvasäätiö ja sen toimitusjohtaja Irina Krohn ovat saaneet linjauksistaan elokuvantekijöiltä kovaa kritiikkiä pitkin kevättä. Milloin säätiö suosii naisia, milloin liikaa taidetta ja milloin ylipäätään vääriä elokuvia.

"Säätiötä haukutaan aina"

Freelance-elokuvakriitikko Kalle Kinnunen naurahtaa kritiikille, jonka kourissa elokuvasäätiö on oikeastaan aina.

-Elokuvia on kiistatta nyt tehty liikaa aiheista, jotka eivät kiinnosta suurta yleisöä, mutta eipä se syy taida yksin olla säätiössä. Syytä lie myös tekijöissä.

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn ei haukuista hätkähdä.

-Aina kun alalla menee hyvin, se on tekijöiden ansiota. Sitten kun menee huonosti, se on säätiön vika. Tähän on totuttu, hymähtää Krohn MTV:n uutisten haastattelussa.

Krohnin linjausten on syytetty johtaneen myös ohjailuun. "Käsikirjoittajat ja tuottajat alkavat jo kohta miettiä, millaisilla aiheilla pääsisi läpi", lausuu eräs elokuvaohjaaja. Krohn kiistää niin tämän kuin muutkin syytteet.

-Elokuvasäätiö ei tilaa elokuvia eikä saa ohjailla kenttää. Me jaamme tukea niille ideoille ja käsikirjoituksille, joita meille tuodaan. Tuottajat esittävät myös arvionsa katsojamäärästä. Nyt pitäisi käydä kriittinen keskustelu, miksi moni elokuva on pettänyt. Onko tuotantoyhtiö epäonnistunut markkinoinnissa - jota säätiö myös tukee - vai eikö elokuva vastannutkaan sitä käsikirjoitusta, jonka täällä luimme, pohtii Krohn.

Yhden linjauksen Krohn myöntää ja viittaa Juha-Pekka Valkeapään esikoiseen Muukalainen, joka on saanut 1750 katsojaa. Pohjoismaiden tärkein festivaali Göteborgissa antoi sille pääpalkinnon.

-Haluan että lahjakkaista esikoisohjaajista kasvaa mestareita. Mestareita syntyy vain tekemällä. Siksi nuoria on tuettava, vaikkei ensimmäinen elokuva olisikaan yleisömenestys.

Rahapula johtaa laskelmointiin

Kaikki elokuvantekijät jakavat varmasti yhden huolen: raha ei riitä suurteoksiin.

Vaikka elokuvasäätion tuotantotuki on noussut viime vuodesta noin viidenneksen - 15 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan euroon - ja vaikka elokuva on "ministeri Wallinin lemmikki", suomalainen elokuva tehdään yhä puolet halvemmalla kuin Ruotsissa tai Tanskassa.

Siksi Suomi-filmi valmistuu usein kiireellä. Kankaalla näky tiukkoja rajauksia, koska laajojen kuvien ottaminen vaatisi isojen maisemien lavastusta. Aihepiirit ja katsojaodotukset kahlitsevat tekijöitä. Viime aikojen yleisin aihe ovat olleet yksityiset perhesuhteet, jolloin lopputulos on kankeaa olohuonedraamaa - tai sitten sotiemme "urhea" historia.

-Täällä elokuvat tehdään niin vahvasti omalle yleisölle, että lopputulos alkaa olla jo nuoleskelua. Jos on pakko saada vähintään 150 000 katsojaa, jotta budjetti saataisiin tasapainoon, tuottaja miettii tarkkaan aiheensa. Tällaisella tuotantotavalla ei pärjätä maailmalla, pohtii kriitikko Kinnunen.

Kinnunen muistuttaa, että Aki Kaurismäkeä lukuunottamatta suomalainen elokuva ei ole merkittävästi menestynyt kansainvälisesti.

Kansainvälistä yhteistyörahaa pitäisi silti kipeästi saada, samaan aikaan kun elokuvaa huudetaan pelastamaan maakuntateatterit.

-Ei kotimainen elokuva voi yksin pelastaa maakuntateattereita, napauttaa Krohn. Väki vähenee teattereista, koska se vähenee maaseudulta.

Lama vie myös elokuvarahaa

Maailmantalouden kriisi potkii myös suomalaista elokuvaa kuin maassa makaavaa. Renny Harlinin Mannerheim on kaatumassa, kun ulkomainen rahoittaja vetäytyi hankkeesta. Lopullinen tieto on luvattu huomenna. Globaalin kriisin vuoksi myös perheanimaatio Maaginen kristalli etsii rahoitusta ensi vuonna.

-Säätiön rahaa on tukipäätöksillä sidottu näihin hiukan yli miljoona euroa. Jos elokuvat eivät etene, rahat vapautuvat uuteen jakoon, mutta tätä vuotta se ei ehdi pelastamaan, kertoo Krohn.

Samantien Krohn toivoo, että rahoja ei tarvitsisi vapauttaa, koska Mannerheimille ja Maagiselle kristallille odotetaan todella suuria katsojalukuja.

Loppuvuosi pelastaa?

Krohn toivoo loppuvuodesta nostetta Suomi-filmille. Tulossa on vielä kiinnostavia ensi-iltoja: muun muassa Zaida Bergrothin ohjaus Q-teatterin legendaarisesta teoksesta Skavabölen pojat, Mika Kaurismäen tragikomedia avioerosta Haarautuvan rakkauden talo sekä Timo Koivusalon Linna-versio Täällä Pohjantähden alla.

-Kun elokuva on nyt saanut edes hiukan lisää valtion tukea, olisi toivottavaa, että saisimme jokusen ensi-illan lisää. Kesäaika on kotimaisen elokuvan kuivaa kautta, joka pudottaa katsojaosuutta. Uskon, että elokuvamme nousee tästä vielä tänäkin vuonna.

Krohn huomauttaa, että elokuvan teko on tuotekehittelyä, jossa on omat riskinsä.

-Aina ei voida onnistua, mutta ei se alaa kaada. Viime vuonnahan kotimaisen elokuvan katsojaosuus oli kaikkien aikojen toiseksi suurin - jos joku sattuu muistamaan, Krohn naurahtaa.