Kehitysvammaisten työllistyminen vaikeaa

Kehitysvammaisten työllistyminen on edelleen vaikeaa. Suomessa on noin 30 000 kehitysvammaista, joista vain noin 1600 on avotyössä ja 200 tuetussa työssä.

- Avotyössä työskentelevät vammaiset henkilöt ovat käytännössä lainsuojattomia, koska heillä ei ole työsopimusta. Heille ei myöskään makseta palkkaa, kertoo johtaja Heikki Seppälä Kehitysvammaliitosta.

Kehitysvammainen on työnhakijana ristiriitaisessa tilanteessa. Hänen on osoitettava samanaikaisesti, että hän on työkykyinen hakemaansa tehtävään ja että hänellä on työllistymisrajoituksia, jotka täyttävät työhallinnon työllistämistukien kriteerit.

Lisäksi työvoimatoimistoissa tiedetään liian vähän vammaisten mahdollisuuksista tehdä työtä.

Työvoimapula ei tuo helpotusta

Suomea uhkaava työvoimapula tuskin ratkaisee työllistymisongelmia. Työministeriön tutkimusten mukaan työnantajia huolettaa erityisesti vammaisen työntekijän kustannustehokkuus sekä sairastumis- ja työkyvyttömyysriski.

- Vaikka vamma tai sairaus ei merkitse työkyvyttömyyttä, vammaisuus näyttää kuitenkin heikentävän työllistymisen todennäköisyyttä verrattuna muilta ominaisuuksilta samanlaisiin hakijoihin, kertoo työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin.

Heikki Seppälä uskoo, että työvoimapula saattaa muuttaa joidenkin alojen suhtautumista kehitysvammaisiin työntekijöihin. He saattaavat kuitenkin olla kyvyttömiä itse myymään omaa työpanostaan. Seppälän mukaan työpanoksen tarvitsijan ja tarjoajan väliin pitäisi saada välitysmekanismi. Nyt tämä tehtävä on jäänyt lähinnä kolmannelle sektorille ja määräaikaisille projekteille.

- Työllistyminen vaatii yksilöllistä, räätälöityä tukea. Työhön pystyvät kehitysvammaiset törmäävät järjestelmän esteisiin, jotka tekevät heistä vammaisempia, kuin he oikeasti ovatkaan. Esimerkiksi jäykkä sosiaaliturvajärjestelmä sulkee heidät työmarkkinoiden ulkopuolelle ja mahdollistaa taloudellisen hyväksikäytön, Seppälä toteaa.

(MTV3-STT)