Kehitysjärjestö: Keskituloinen suomalainenkin joutuu laskemaan rahojaan

– Jos haluaa ymmärtää maailman köyhimpiä ihmisiä, kannattaa miettiä kuinka itse selviäisi tuolla summalla, Kepa ry:n kehityspoliittinen asiantuntija Pauliina Saares sanoo.

Kepa on globaaleihin kehityskysymyksiin keskittynyt asiantuntijajärjestö.

Kehitysmaissa köyhillä on muitakin ongelmia. Heillä ei välttämättä ole syntymätodistusta, minkä vuoksi heillä ei ole esimerkiksi äänestysoikeutta tai passia. Myös puute toimivasta infrastruktuurista, koulutuksesta tai terveydenhoidosta aiheuttaa ongelmia.

Saareksen mielestä ei pidä ryhtyä vastakkainasetteluun Suomen ja kehitysmaiden köyhien välillä, sillä kummatkin ovat vakavia ongelmia.

– Vaikka olemme maailman rikkaimpia maita, keskipalkkainen suomalainenkin joutuu usein laskemaan rahojaan. Silti on hyvä ymmärtää, miten kokonaisvaltaista köyhyys etelässä on.

Kehitysmaissa pieni eliitti hyötyy kaupasta

Saares toteaa, että yksilöllä on vastuunsa globaalista köyhyydestä. Todellinen valta on kuitenkin valtioilla ja monikansallisilla suuryrityksillä, sillä ne voivat vaikuttaa ongelman syihin.

Saareksen mukaan yksi olennaisimmista keinoista tasavertaisuuden edistämiseksi olisi pääomapaon tilkitseminen. Köyhästä etelästä katoaa vuosittain veronkierron ja verovälttelyn myötä veroparatiiseihin moninkertaisesti enemmän rahaa kuin sinne kehitysyhteistyöllä tulee.

Kehitysmailla on asioihinsa vähän vaikutusvaltaa. Päätökset esimerkiksi verotuksen ja kaupan säännöistä tehdään pitkälti rikkaiden maiden kesken. Kansainvälinen kauppa toimii siten, että kehitysmaissa tehdään paljon raaka-ainetuotantoa. Voitot jalostuksesta kääritään muualla. Raaka-ainekaupassakin hyötyjänä on usein pieni eliitti.

Saareksen mukaan vaurastuminen ei kehitysmaissa ole kiinni yksittäisen ihmisen ahkeruudesta. Talouden rakenteet johtavat siihen, että hyöty kertyy suuryrityksille ja sitä kautta eliitille.

Tuloerot hidastaneet Suomenkin talouskasvua

– Ympäri maailmaa globaali eliitti rikastuu jatkuvasti, ja tämän eliitin kytkyt talouteen ovat selkeät, Saares toteaa.

Ennusteiden mukaan maailman rikkain prosentti omistaa ensi vuonna yli puolet kaikesta varallisuudesta.

Äärimmäisen köyhyyden lisäksi äärimmäinen rikkaus on ongelma, Saares kertoo. Tietty määrä esimerkiksi erityistaidoista johtuvaa taloudellista eriarvoisuutta on ymmärrettävää. Vaurauden kohtuuton keskittyminen kuitenkin estää tasa-arvoisen yhteyskunnan kehitystä, sillä se vie suurimmalta osalta ihmisistä edellytykset hyödyntää lahjojaan ja edetä työllä.

Talouskasvua edistävän OECD:n joulukuussa julkaistun raportin mukaan tuloerojen kasvu hidastaa merkittävästi talouskasvua. Arvion mukaan Suomi on menettänyt tuloerojen kasvun vuoksi yhdeksän prosenttia talouskasvustaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. OECD:n mukaan tuloerot ovat sen jäsenmaissa suurimmat 30 vuoteen.