Kaverisuomea puhuva ei taida historian kieltä

Vastuu kielen oppimisesta sysätään helposti kouluissa suomen kielen opettajille, vaikka matematiikan kieltä ei voi opettaa kuin matematiikan opettaja. Näin muistuttaa suomen kielen professori Maisa Martin Jyväskylän yliopistosta. Hänen erikoisalaansa on suomi toisena kielenä.

Martin arvelee, että maahanmuuttajien huono menestys tuoreessa Pisa-tutkimuksessa selittyy suureksi osin sillä, että maahanmuuttajien kielitaito ei riitä oppimiseen.

Nuoren kielitaito on helppo yliarvioida: kavereilleen sujuvaa suomea puhuva maahanmuuttajanuori voi tuntea itsensä ummikoksi, kun opettaja puhuu toisesta maailmansodasta.

Oikeastaan ongelma ei koske vain maahanmuuttajia. Myös osa suomea äidinkielenään puhuvista ei ymmärrä koulusuomea.

– Suomenkielisissä perheissä on hirveästi eroa siinä, miten asioista kotona puhutaan. Koulussa samaa opetusta saavat kaikki, mutta asioiden perillemeno voi riippua siitä, millaista kieltä kotona käytetään.

Tekstitaidoille ei tilaa

Osissa kuntia tunnutaan ajattelevan, että tarve suomen osaamiselle ja opettajille menisi ohi, Martin sanoo. Ketä tahansa suomea puhuvaa saatetaan pitää kelvollisena opettamaan suomen kieltä.

– On myös sellainen ongelma, että monet Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset eivät halua suomi toisena kielenä -opetusta.

Ongelma voi olla myös se, että suomi toisena kielenä eli s2 sekä äidinkieli ja kirjallisuus ovat vaihtoehtoisia oppiaineita. Sen vuoksi s2-tunneilla käyvä lapsi jää kokonaan tai osittain vaille äidinkielen opetusta. Silloin oppimatta voi jäädä tärkeitä muissakin oppiaineissa tärkeitä taitoja, kuten medialukutaito tai tekstilajien tuntemus.

– Kyse ei ole vain siitä, kuinka kieliopillisesti oikein kieltä osataan käyttää. Sekin voi jäädä ymmärtämättä, että verkossa puhutaan eri tavalla kuin esseetä kirjoitetaan.

Erityisen vaikeaa Martinin mukaan on, jos nuori muuttaa Suomeen kesken peruskoulun.

– Silloin saattaa joutua yhteiskunnassa väliinputoajaksi.

Ruotsiksi opiskelevat suomalaiset riskiryhmässä

Maahanmuuttajien huonoa Pisa-menestystä aletaan pian tutkia Jyväskylän yliopistossa.

Yliopistotutkija Kari Nissinen sanoo, että aineiston tarkempi tutkiminen on vasta alkamassa.

– Sellainen trendi vaikuttaa olevan, että 7-8 vuoden maassa olon jälkeen osaaminen tasoittuu, mutta ei ihan syntyperäisen suomalaisen tasolle.

Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen eroa sen sijaan on tutkittu melko tarkkaan. Ruotsinkieliset koulut ovat pärjänneet suomenkielisiä huonommin Pisassa.

Helsingin yliopiston lehtori Heidi Harju-Luukkainen kertoo, että yksi selittävä tekijä vaikuttaisi olevan se, että ruotsinkielisissä kouluissa on paljon oppilaita, joiden äidinkieli on suomi.

Harju-Luukkainen kertoo, että jopa kolmannes ruotsinkielisten koulujen suomenkielisistä oppilaista hallitsi lukemisen heikosti. Normaalisti harvempi kuin yksi kymmenestä lukee heikosti.

– Tuo 30 prosenttia varmasti puhuu loistavasti suomea, mutta onko heillä akateemista suomen kielen taitoa lukioon tai akateemisiin opintoihin? Entä onko niihin riittävää ruotsin kielen taitoakaan?