Kaupunkien talouspomot: Näin kunnat säästäisivät miljardi euroa

Suurimpien kaupunkien talouspomot yllättivät. "Kuntien uusien tehtävien, velvoitteiden ja niihin liittyvien suositusten lisääminen on keskeytettävä. Kaikki vireillä olevat uudistukset on keskeytettävä ja arvioitava uudelleen niiden tarpeellisuus."

Suunnitteilla ja tulossa olevia tehtäviä ja velvoitteita ovat:

 Vanhuspalvelulain vuonna 2014 ja 2015 voimaan tulevat säännökset

 Sähköinen lääkemääräys

 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki

 Lastensuojelulaki

 Ylioppilaskirjoitusten toteuttaminen sähköisesti

Valmisteilla olevia uudistuksia ovat:

 Työmarkkinatukiuudistus

 Lastensuojelulain kehittäminen

 Työvoiman palvelukeskusten lakisääteistäminen

 Raittiustyölaki

 Toimeentulotukilain uudistaminen

 Sosiaalihuoltolaki

Rakennepoliittiseen ohjelmaa liittyviä uudistuksia ovat:

 Kotihoidontuen kohdentaminen puoliksi molemmille vanhemmille

 Oppivelvollisuusiän nosto 17 vuoteen

 Esikoulun muuttaminen velvoittavaksi

Näin vaatii työryhmän tänään julkaisema raportti. Syy radikaaliin esitykseen löytyy euroista - talousasiantuntijoiden mukaan uudet tehtävät ajavat kunnat yhä ahtaammalle ja uusien tehtävien hintalappu nousee satoihin miljooniin euroihin.

Raportissa tällaisiksi uudistuksiksi mainitaan muun muassa vanhuspalvelulain vuonna 2014 ja 2015 voimaan tulevat säännökset, sähköinen lääkemääräys, oppilas- ja opiskeluhuoltolaki sekä lastensuojelulain uudistus.

Lapset ja vanhukset leikkurikohteina

Päivähoitoa halutaan keventää ja hintoja korottaa. Talousasiantuntijat esittävät muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista tai jopa poistamista sekä päivähoidon maksujen porrastamista ja ylimpien maksujen merkittävää nostamista. Asian ytimessä on keventäminen. Jos 20 % päiväkotihoidon asiakkaista valitsisi kevyemmän hoitomuodon, päivähoidon kustannukset pienenisivät valtakunnallisesti noin 200 miljoonaa euroa.

Säästöesitykset

- Jos 20 % päiväkotihoidon asiakkaista valitsee kevyemmän hoitomuodon, pienenevät päivähoidon kustannukset valtakunnallisesti noin 200 milj. euroa.

- Vanhuspalvelujen menoja voidaan karsia 400 milj. euroa kaventamalla, palveluvalikoimaa, väljentämällä kelpoisuusehtoja ja mitoituksia sekä luopumalla ikärajoista ja määräajoista tai väljentämällä niitä merkittävästi.

- Kuntien tehtävien henkilöstöä ja tehtävien toteuttamista sääteleviä velvoitteita ja suosituksia, kuten henkilöstömitoituksia, kelpoisuusehtoja, ryhmäkokoja, hoito- ja palvelutakuita sekä määräaikoja tulee purkaalaajamittaisesti. Säästö noin 300 milj. euroa.

Toinen merkittävä euromäärä kerättäisiin vanhuspalveluista. Keinoina nähdään muun muassa palveluvalikoiman kaventaminen, kelpoisuusehtojen ja mitoitusten väljentäminen. Leikkaus olisi 400 miljoonaa euroa, mikä vastaa 10 prosenttia vanhuspalvelujen kokonaiskustannuksista. Tällöin tilanne vastaisi vuoden 2000 tasoa.

- Raportissa on esimerkkitarkasteluja sellaisista palveluista, missä palvelutaso on noussut 2000-luvulla  niin paljon, että niissä pieni tarkastus ei aiheuttaisi vielä merkittävää hyvinvoinnin laskua tässä maassa, sanoo työryhmän jäsen Marko Karvinen.

Kun katsotaan kaikkia kuntapalveluja yhdessä, henkilöstömitoituksia, -kelpoisuuksia ja ryhmäkokoja muuttamalla säästyisi työryhmän mukaan 300 miljoonaa euroa. Miljardisäästöesitys on kasassa, kun pottiin lisätään sata miljoonaa euroa, joka tulisi muun muassa neuvolatoimintaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä lasten ja nuorten suihin kohdistuvaan huoltoon puuttumalla. 

- Tämä ei tarkoita, että palveluista kokonaan luovuttaisiin, vaan sitä, että monissa palveluissa tehtäisiin pieniä tarkastuksia. Kokoluokkana puhutaan muutaman vuoden jaksolla 2-3 prosentin tarkastuksista kaikkiin kuntapalveluihin. Se on tosi tiukkaa, mutta se ei vielä kokonaishyvinvointiin vaikuttaisi niin merkittävästi, puolustautuu Karvinen.

"Normi eri asia kuin laatu"

Lisäksi 100 milj. euron säästö

 Aamu- ja iltapäivähoidon kysyntää voidaan rajata maksuja porrastamalla ja nostamalla.

 Suun terveydenhuollossa voidaan palata aiemmalle, vuoden 2001 tasolle.

 Neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa voidaan palata aiemmalle, vuoden 2010 tasolle.

 Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun matkamäärät ja henkilökohtaisen avun tuntimäärät voidaan laskea nykyistä alemmalle tasolle, koska pääosa palveluja käyttävistä tulee jo nyt toimeen enimmäismäärää pienemmillä määrillä.

 Nuoriso- ja yhteiskuntatakuun mukaisiin tavoitteisiin päästään vapauttamalla toisen asteen koulutuksen järjestäminen.

 Erilaisia ohjelmia ja suunnitteluvelvoitteita, kuten koulutuksen arviointivelvoite ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma voidaan vähentää. Suunnitelman tekemistä koskevia velvoitteita on 85 kappaletta.

 Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle tehostaisi STM:n arvion mukaan kokonaistoimintaa ja vapauttaisi kuntien henkilöstöresurssia sekä poistaisi päällekkäistä tietojärjestelmien uusimistarvetta.

 Valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksia on vähennettävä.

 Suunnitteilla oleva, avoliitossa elävien isyyden tunnustaminen tulisi tehdä kevyemmällä prosessilla (esim. neuvolassa ennen lapsen syntymää)

Talousjohto puuttuu tiukasti erityisesti valtion tiukkaan kontrolliin. Raportin tekijät näkevät, että kunnille annettava laajempi vapaus ja sääntelyn purku, toisi säästöjä ja poistaisi nykyisen tilanteen, joka sitoo kunnat yhteen muottiin.

Suora lainaus työryhmältä: "Kansalliset normit aiheuttavat entistä enemmän tilanteita, joissa kansallinen keskimääräinen sääntely ei palvele optimaalisesti missään". Helsingissä, jossa säästötavoite on peräti kuutisen prosenttia vuoteen 2017 mennessä, asia ymmärretään.

- Normeilla ja säännöksillä ei ole välttämättä kovin paljon tekemistä sen kanssa, mikä on laatu, kiteyttää kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Kaupungintalolta lähtee selkeä toive hallituksen suuntaan.

- Valtioneuvoston ja Helsingin kaupunginvaltuuston toimenpiteet yhdessä, niin siinä on mahdollista päästä lähelle niitä kokonaistavoitteita, mitä asetetaan. Sen edellytyksenä on se, että jokainen toteuttaa sen oman osansa, Pajunen päättää.

Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, vuonna 2017 on edessä uusi säästövelvoite. Kuntien yhden miljardin säästötavoite yhdistettynä kunnille esitettyyn yhden miljardin euron verorahoituksen ja tuottavuuden lisäämiseen aiheuttaa kokonaisvaikutukseltaan kuntatalouteen nykyisiin taloussuunnitelmiin nähden uuden 4,5 % säästövelvoitteen vuoden 2017 tilanteessa. Talouskurimus ei siis ota lientyäkseen.