Kaupunkien ei kannata purkaa omia hammaslääkärijonojaan – syynä Kela

Eri lähteistä tuleva julkinen raha on ajanut kaupungit ottamaan rusinat pullasta. Virallinen termi yleiselle trendille on osaoptimointi. Kansanomaisemmin voidaan käyttää myös sanaa kikkailu.

Kela-raha tippuu kuvioista pois, kun hammaslääkärijonojen lyhentämiseen käytetään palveluseteliä. Jos kaupunki lyhentää omaa jonoaan antamalla jonottavalle kuntalaiselle palvelusetelin, potilaan Kela-korvaus jää saamatta.

Muun muassa Helsingissä palveluseteliä käyttö on välttämätöntä, jotta julkisen sektorin suun terveydenhuollon jonot pysyisivät lakisääteisissä alle puolen vuoden mittaisissa rajoissa - ei välttämättä yhtään sen lyhyemmissä.

"Jonojen pitäminen voi olla kannattavaa"

Näin asian tiivistää Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty:

- Kun on olemassa kilpaileva rahoitusjärjestelmä, niin luonnollisesti rajoja rakennetaan niin, että ihmiset käyttävät myös kilpailevan järjestelmän rahoja. Eli ne, jotka eivät pääse kunnallisten palvelujen piiriin, niin ne ovat sitten osin julkisesti rahoitetun yksityisen terveydenhuollon piirissä. Tästä tämä osaoptimointi muodostaa. Tässä järjestelmässä voi pahimmillaan olla kannattavaa pitää jonoja.

Rädyn mukaan tämä ei koske vain Helsinkiä, vaan kaikkia kaupunkeja.

- Mitä enemmän kaupunki jakaa palveluseteleitä, sitä enemmän se olisi pois siitä Kelan antamasta rahoituksesta. Joka kerta kun me jaamme palvelusetelin, niin Kela-rahoitus jää tästä kokonaisuudesta potilaan osalta saamatta. Osaoptimoinnin näkökulmasta kaupunki häviää tässä rahaa, Räty jatkaa

Suurin häviäjä on veronmaksaja

Suurin häviäjä tässä oudossa rahoituskilvassa on veronmaksaja, joka tukee omasta palkkatilistään sekä Kelaa että valtion kirstusta tulevaa sosiaali- ja terveydenhoidon rahoitusta ja siinä välissä sukkuloi eri järjestelmien välillä.

Asiantuntijat: Sote-rahoitus yhden luukun alle

Sote-rahoitus on piilotettu peikko - "Elämme pysähtyneisyyden aikaa"