Mainos

Kauniisti puhuvalta Bushilta odotetaan Euroopassa tekoja

Yhdysvaltain presidentti George Bush sanoo haluavansa läheisempää yhteistyötä Euroopan maiden kanssa.Sovittelevasti esiintyvä Bush tapaa ensi viikolla Euroopassa EU:n ja Naton johtajat sekä Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Amerikkalaiset odottavat paljon George W. Bushin ensi viikon vierailulta Eurooppaan. Se sijoittuu presidentin toisen kauden alkuun ja näyttää siten suuntaa tuleville neljälle vuodelle. Bush niputtaa monta asiaa tapaamalla sekä EU:n ja Naton johtajia että Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Bushin hallinnolla on viime viikot ollut uusi ääni kellossa. Puolustusministeri Donald Rumsfeld sanoi viime viikolla Saksassa, että "vanhasta Euroopasta" kaksi vuotta sitten puhunut mies oli "vanha Rumsfeld." Ulkoministeri Condoleezza Rice sanoi Ranskan-vierailullaan, että Yhdysvallat tukee Euroopan yhdentymisprosessia.

- Se oli ensimmäinen kerta Bushin koko virkakaudella. Tähän saakka Eurooppa-linjana on ollut pikemminkin hajottaminen, omien liittoumien muodostaminen yksittäisten maiden kanssa, Brookings-instituutin tutkija Ivo Daalder sanoo.

Hän uskoo, että EU:n yhdentymiskehitys on keskeisenä teemana Bushin tulevassa puheessa Mainzissa Saksassa.

- Tämän hallinnon opaskirjassa neuvotaan puhumaan kauniisti Euroopasta. Todellinen kysymys onkin se, Bushin matkan jälkeen tapahtuu. Onko tämä vain hyväntuulen retki vai sitoutuvatko amerikkalaiset tosissaan suhteiden kehittämiseen, Daalder pohtii.

Bush ei taivu Kiotossa tai Haagissa

Tutkija Philip Gordonin mukaan Irak on opettanut Valkoista taloa hallitseville uuskonservatiiveille paljon.

- Bush on ymmärtänyt sen, että amerikkalaiset voivat vain rajoitetusti toimia yksin, Daalder säestää.

- Myös eurooppalaiset ovat ottaneet opikseen Irakista, Gordon muistuttaa.

Daalder ja Gordon ovat niiden 60 amerikkalaisen ja eurooppalaisen ulkopolitiikan huippuasiantuntijan joukossa, jotka ovat julkistaneet oman ehdotuksensa transatlanttisten suhteiden kehittämisestä. Se lähtee realistisesta tilannearviosta, jonka mukaan amerikkalaisten ja eurooppalaisten näkemyserot ovat pysyviä. On löydettävä kultainen keskitie.

- Amerikkalaiset eivät hyväksy Kioton ilmastosopimusta tai liity Haagin rikostuomioistuimeen, se on hyväksyttävä.

- Eurooppalaisten kanssa voi silti päästä sopuun, Gordon sanoo.

Iranille keppiä ja porkkanaa

Uudeksi mahdolliseksi kiistanaiheeksi voi nousta Iran. Gordon esittää keppi- ja porkkanamallia, jossa eurooppalaisten on löydettävä keppi ja amerikkalaisten porkkana.

Amerikkalaisten olisi sitouduttava eurooppalaisten johtamaan neuvotteluprosessiin, eurooppalaisten yhdessä määriteltäviin rankaisutoimiin, mikäli Iran ei tottele. Vastaavia kysymyksiä on tukku Hizbollah-järjestöön suhtautumisesta Kiinan asevientiin.

- Eurooppa on muuttunut viime vuosina dramaattisella tavalla. EU on suurempi ja yhtenäisempi kuin Bushin tullessa Valkoiseen taloon ja se on nyt ymmärretty täällä, Daalder sanoo.

- Nyt tarvitaan todellisia tekoja. Suhteet ovat olleet niin huonot ja eurooppalaiset niin epäileväisiä, etteivät pelkät puheet enää riitä, Gordon sanoo.

Suomi jäänee ilman puheenvuoroa Bush-kokouksissa

EU-maista vain Suomi, Malta ja Kypros ovat jäämässä ilman varmaa puheenvuoroa, kun presidentti Bushvierailee Brysselissä ensi tiistaina.

Unionin huippukokouksessa EU-maille on tiukan aikataulun vuoksi varattu vain 11 alustuspuheenvuoroa. Puheenjohtajamaa Luxemburgin pyynnöstä alustuksen pitävät Ruotsi, Ranska, Britannia, Saksa, Espanja, Italia, Irlanti, Itävalta, Slovakia, Hollanti ja Unkari. Useimmilla EU-mailla on kuitenkin sotilasliitto Naton jäsenenä mahdollisuus paikata oman puheenvuoron puute Naton huippukokouksessa aiemmin päivällä.

Liittouman työlounailla on tapana, että kaikki jäsenmaat saavat halutessaan puhua. Natoon kuulumattomista EU-maista Ruotsi, Itävalta ja Irlanti puhuvat unionin huippukokouksessa. Siten vain Suomi, Kypros ja Malta eivät mahdollisesti puhu kummassakaan tapahtumassa.

Suomi voi kuitenkin pyytää puheenvuoroa, mikäli EU-kokouksessa jää aikaa yleiselle keskustelulle. Tällöin Suomen puheenvuoron käyttää presidentti Tarja Halonen. Kokoukseen osallistuu myös pääministeri Matti Vanhanen.

EU-kokouksen alustukset jakautuvat siten, että Irlanti puhuu Venäjästä, Ruotsi köyhyyden vähentämisestä, Hollanti terrorismista, Britannia Lähi-idästä, Ranska Euroopan integraatiosta, Slovakia Irakista, Espanja EU:n Välimeri-politiikasta, Unkari Ukrainasta ja Saksa Iranista. Italia alustaa Euroopan ja Yhdysvaltain välisistä suhteista, joskin aihe on vielä lopullisesti varmistamatta. Itävalta puhuu Balkanin alueesta, jota Suomi oli alun perin suunnitellut omaksi puheenvuorokseen.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 18.02.2005)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.