Kauhukuvia katsomassa

Mielenkiintoinen alku viikolle.

Eipä niitä nyt mielikseen katsonut. Kuolintapoja oli joka lähtöön: mm. ammuttuja, palaneita, hukkuneita, jäätyneitä sekä telaketjujen murskaamia ja kranaattien räjäyttämiä. Yhdessä kuvassa oli suomalaissotilas, jolta oli silmät puhkottu, hampaat murskattu ja poskien läpi oli työnnetty hehkuva pistin. Kuvan taakse kirjoitetussa tekstissä oli maininta, että sotilas eli pahoinpitelyn jälkeenkin vaikka päähän oli lyöty kirveellä. Jotkut kuvat todistivat sitä, miten neuvostosotilaat olivat nälissään syöneet toisiaan.

Partisaanien Lapissa tappamista ihmisistä oli muutama kirjekuori. Nuorimmat kuvissa olleet surmatut vauvat olisivat nyt noin kuusikymppisiä. Ne ovat olivat ehkä kaikkein koskettavimpia - lapsiuhrit yleensä ovat.

Yhdessä kuvasarjassa venäläisiä sotavankeja oli pellolla. Kuvateksti kertoi, että heidät oli lähetetty sinne "laukomaan miinoja".

Vakoilijoiden ja desanttien teloituskuvia oli useita. Jossain ammuttavina oli suomalaisia sotilaita, mutta nämä tapaukset eivät liittyneet Huhtiniemeen.

Julmia ja raakoja kuvia, mutta ei sinänsä mitään yllättävää. Ne kuvasivat sodan pimeää puolta - toki voi todeta, ettei sodassa ole juuri mitään valoisaa, mutta kuitenkin tätä sananvalintaa käytin maanantain uutisjutussa.

Televisiossa tai lehdissä äärimmäisiä kuvia ei ole syytä julkistaa. Tuskin kenelläkään nyt muutenkaan on erityistä tarvetta nähdä niitä. Periaatteellisesti on kuitenkin hyvä, että salassapito on purettu.

Naapurikanava Ylen uutiset kertoi maanantaina, että Talvisodan aikaiset puolustusvoimain uutiskatsaukset julkaistaan ensi vuoden loppupuolella dvd-levyllä. Epäilemättä jatkosodan dvd:t tulevat sitten myöhemmin.

Iso viesti näissä kuvien ja dvd-levyjen julkaisemisessa on se, että sota-aika ei enää ole politiikkaa, vaan historiaa.