Kauhajoki-hanke: Kriiseissä tarvitaan myös arkista apua

Kauhajoen koulusurmien kaltaisissa kriiseissä tarvitaan hengellistä apua pitkään. Hengellisten kysymysten määrä vain kasvaa ajan kuluessa, sanoo kirkon Kauhajoki-hankkeen hankevastaava, pastori Markku Orsila. Hankkeen loppuraportti julkaistiin tänään.

Kauhajoki-hankkeen tarkoituksena on ollut tukea niitä ihmisiä, jotka menettivät läheisiään Kauhajoen kouluammuskelussa syksyllä 2008. Ammuskelussa kuoli surmaaja mukaan lukien 11 ihmistä.

Kauhajoki opetti, että kriisin alkuvaiheessa henkisen ja psykologisen avun rinnalle olisi tarvittu myös arkisempaa apua. Mikään taho ei palkannut esimerkiksi maatalouslomittajaa omaisten avuksi. Apua olisi voinut olla myös siivoojista ja lastenhoitajista, Orsila pohtii.

Orsila toimi surmatöiden aikaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun pappina.

– Tieto tapahtuneesta levisi nopeasti. Kauhajoella seurakunta kutsui kaikki työntekijät töihin. Kriisivalmiuteen koottiin pappeja, nuorisotyöntekijöitä ja diakoneja. Kauhajoen kirkossa järjestettiin illalla muistohetki, jonne saapui satoja ihmisiä.

Kysymyksiä aina vain enemmän

Orsila kertoo huomanneensa jälkihoidon aikana, että ihmiset, joilla on erilainen uskonnollinen tausta, pohtivat aika samantyyppisiä kysymyksiä. Kysymykset liittyvät monesti kuoleman jälkeiseen elämään.

– Kun asioihin tulee välimatkaa, kysymyksiä alkaa nousta aina vain enemmän.

Kauhajoki-hanke kesti yli kaksi vuotta. Siihen, kestikö jälkihoito riittävän pitkään, Orsila ei osaa vastata.

– Riippuu keneltä asiaa kysyy. Ihmisillä, jotka menettävät oman lapsensa, suru kestää koko loppuelämän, hän jatkaa.

Kirkkohallitus varasi Kauhajoen koulusurmien jälkihoitoon puoli miljoonaa euroa. Lisäksi Lapuan hiippakunta osoitti työhön 30 000 euroa.

Hankkeen aikana on muun muassa järjestetty vertaistukea uhrien omaisille. Kauhajoen oppilaitokselle on lisäksi palkattu diakoni, joka on tarjonnut kuuntelu- ja keskusteluapua koulun oppilaille ja henkilökunnalle.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat