Kauhajoen aseluvasta päättäneen komisarion syytteet hylättiin

Oikeus hylkäsi myös omaisten ajamat syytteet ja suuret korvausvaatimukset. Oikeus langetti suuren osan syytetyn oikeudenkäyntikuluista uhrien omaisten maksettavaksi. Lisää aiheesta:

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan komisarion ratkaisu oli jälkikäteen katsoen väärä, mutta se ei kuitenkaan osoittanut, että komisario olisi asepäätöstä tehdessään rikkonut virkavelvollisuuttaan.

Päätös syntyi kolmen tuomarin kokoonpanossa äänin 2-1. Jutusta päättivät laamanni Tuula Lehto, käräjätuomari Jari Rönkkö ja käräjätuomari Topi Kilpeläinen.

Kilpeläinen katsoi, että komisario oli käyttänyt harkintavaltaansa väärin ja että ase olisi pitänyt ottaa pois. Hän totesi komisarion syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja olisi langettanut rangaistukseksi varoituksen.

Omaisten avustajat ilmoittivat tuoreeltaan valittavansa jutusta hovioikeuteen.

Oikeus: Poliisit liioittelivat uhkaa jälkikäteen

Oikeudenkäynnissä useat poliisit kertoivat päivää ennen koulumurhia varoittaneensa komisariota Saaren käytöksestä ja pitäneensä kouluampumisen uhkaa todellisena.

Käräjäoikeus piti riidattomana sitä, että poliisiasemalla oli puhuttu Jokelan tapahtumista ja siitä, että Saari voisi olla seuraava kouluampuja.

Oikeus ei kuitenkaan uskonut poliisien todistajanlausuntoihin heidän varoitteluistaan.

- Epäilyt Saaren tulevasta käyttäytymisestä ja vaaran olemassaolosta eivät ole maanantaina 22.9.2008 voineet olla niin vahvoja, kuin mitä kertomuksista käy ilmi, käräjäoikeus totesi.

"Komisariolle ei tietoa todellisesta uhasta"

Käräjäoikeus perusteli kantaansa sillä, että poliisit olivat ryhtyneet tutkimaan Saaren toimintaa perjantaina 19.9.2008. Tutkinnassa on ollut mukana useita poliiseja ja johtovalmiudessa oli tuolloin Seinäjoen apulaispoliisipäällikkö Vesa Nyrhinen.

- Nyrhinen oli samana päivinä määrännyt Saaren aseen otettavaksi pois. Kun Saari ei ollut kotona, ei kotietsintää aseen poissaamiseksi oltu suoritettu ja asia oli sitten siirretty paikallisviranomaisen ratkaistavaksi maanantaina.Mikäli uhka ja epäily tulevasta ampumisesta olisi ollut niin vahva kuin oikeudessa on esitetty, ei asian hoitamisessa olisi voitu menetellä edellä todetuin tavoin, oikeus totesi.

- Tiedossa oli ollut, että Saari on viimeistään maanantaiaamuna asunnollaan. Asiassa olisi myös suoritettu kotietsintä ja prosessi aseen poisottamisesta olisi viety johtovalmiudessa olevien toimesta loppuun. Asiaa ei olisi siirretty maanantaihin ja annettu uuden asiaan perehtymättömän poliisin ratkaistavaksi, oikeus lausui

- Mikäli kysymyksessä olisi ollut vahva epäily kouluampumisesta, olisi ase otettu pois asiaa tutkivien poliisiviranomaisten toimesta ja erityisesti ennen koulujen alkamista viimeistään maanantaiaamuna. Näin ollen käräjäoikeus pitää uskottavana [komisarion] ilmoitusta siitä, että 22.9.2008 maanantaiaamun palaverissa ja keskusteltaessa Saaren asiasta, ei [komisariolle] välittynyt mitään sellaisia seikkoja, jotka olisivat viitanneet todelliseen uhkaan tai vaaraan Saaren taholta, oikeus totesi.

"Komisario perehtyi asiaan"

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan komisarion ratkaisu oli jälkikäteen katsoen väärä, mutta se ei kuitenkaan osoittanut, että komisario olisi asepäätöstä tehdessään rikkonut virkavelvollisuuttaan.

Oikeuden mukaan komisarion on tullut kyseisellä hetkellä käytettävissään olevan aineiston ja selvityksen perusteella tehdä arvio siitä, onko syytä epäillä Saaren käyttävän ampuma-asetta väärin.

Oikeus luetteli seikkoja, joiden perusteella komisario oli tehnyt ratkaisunsa: Kokenut komisario oli perehtynyt asiaan, puhutellut Saarta henkilökohtaisesti eikä havainnut puhuttelussa mitään erikoista. Saari ei ollut syyllistynyt mihinkään rikolliseen menettelyyn tai häiriökäyttäytymiseen. Komisario on erityisesti perehtynyt ampuma-ase asioihin ja hänen kanssaan työskennellyt poliisi piti komisariota työssään erittäin tarkkana.

- Kyseisellä hetkellä käsillä olleen mainitun selvityksen perusteella [komisario] on arvioinut onko syytä epäillä, että asetta tullaan käyttämään väärin. [Komisario] on edellä todetuin tavoin tullut siihen johtopäätökseen, että perusteita aseen väliaikaiselle haltuunotolle ei ole olemassa.

Käräjäoikeus katsoi, että komisario teki ratkaisunsa harkintavaltansa rajoissa, eikä menettelyssä ollut syyksilukemisen edellyttämää huolimattomuutta.

"Joukkomurhan teki Matti Saari"

Omaisten mukaan rikoskomisario oli syyllistynyt syyttäjän näkemystä vakavampaan rikokseen eli virkavelvollisuuden rikkomiseen ja kymmeneen törkeään kuolemantuottamukseen. Omaiset vaativat poliisille rangaistusta myös näistä rikoksista. Lisäksi omaiset vaativat valtiolta vahingonkorvausta lähes 900 000 euroa.

Käräjäoikeus hylkäsi myös omaisten syytteet.

Samalla kaatuivat myös korvausvaatimukset. Oikeuden mukaan sen paremmin Kauhajoen poliisi, Kauhajoen komisario, vihjeen Saaren nettisivuista saanut Haapajärven poliisi tai aseohjeista vastannut sisäministeriö eivät olleet menetelleet huolimattomasti.

Käräjäoikeus korosti, että joukkomurhan teki Matti Saari.

- Lähtökohtana on, että vain rikoksentekijä vastaa rikoksensa aiheuttamista vahingoista.

Oikeuden mukaan valtion ei voida katsoa menetelleen sillä tavalla törkeän huolimattomasti tai huolimattomasti, että se perustaisi valtiolle korvausvastuun. Perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen säännökset eivät johda toisenlaiseen lopputulokseen.

Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että valtion menettely ei ole oikeudellisesti riittävässä syy-yhteydessä henkilöiden kuolemaan. Syy-yhteys on katkennut Saaren tekemien tahallisten henkirikosten vuoksi.

Lue myös:

Katso Timo Vainio-Hynnilän juttu Seinäjoelta (Seitsemän uutiset 29.1.2010)