Kauhajoen ammuskelu painaa poliisiylijohtaja Paateroa

Tästä ehti kulua taas vain pari viikkoa, kun Suomea - ja poliisiylijohtajaa - ravisutti Kauhajoen kouluampuminen.

-Vuosi on ollut kiihkeä, ja sen aikana ovat monet asiat mieltä painaneet, mutta eniten Kauhajoen tapaus. Se on niin iso tragedia niin isolle joukolle ihmisiä, että kyllä se vaikuttaa minunkin ajatusmaailmaani, Paatero tuumii työhuoneessaan sisäministeriössä.

Kauhajoki ei kuitenkaan ollut ensimmäinen erittäin kova paikka, jonka eteen Paatero on uransa aikana joutunut. Hän johti Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajana autolautta Estonian uppoamisen poliisitoimintaa vuonna 1994. Tragediaan liittyvät ihmiskohtalot eivät unohdu.

- Tälläkin hetkellä pystyisin tarkkaan kertomaan, mitä silloin tein niiden päivien aikana, vaikka siitä on kohta 15 vuotta. Se on semmoinen tapaus, joka on jäänyt syvälle ja varmasti Kauhajoki jää myös.

Sattuma ohjannut uraa

Virkauransa Paatero, 61, aloitti vuonna 1972 nimismiehenä Noormarkun nimismiespiirissä. Nimismiehen työtä Paatero oli seurannut jo lapsena läheltä, sillä hänen isänsä toimi sekä nimismiehenä että myöhemmin Turun ja Porin läänin poliisineuvoksena. Täsmälleen samassa tehtävässä poika-Paaterokin toimi myöhemmin. Omalla virkauralla iso merkitys on ollut kuitenkin sattumalla.

- Kun hain ensimmäistä työpaikkaani Noormarkussa, siinä oli selvästi minua virkavuosiltaan vahvempi hakija. Hän kuitenkin veti paperit pois henkilökohtaisista syistä, ja sitten Kaarinassa kävi ihan täsmälleen samalla tavalla. En usko, että kukaan pystyy tämmöisiä uria suunnittelemaan.

Julkisuudessa Paatero on ollut kuluneen vuoden aikana paljon, mikä saa myös tavalliset kansalaiset lähestymään poliisiylijohtajaa. Olalle taputtelijoita ja kokemuksistaan kertojia riittää jopa ulkona syömässä ollessa.

- En pidä sitä yhtään pahana, että ihmiset ottavat yhteyttä. Vierastan eristäytymistä ja haluan tietää, missä mennään, hän sanoo.

Viikot Paatero asuu Helsingissä, mutta ajaa aina viikonlopuiksi kotiinsa Kaarinaan. Länsi-Suomessa vietetystä elämästä kielii myös puheessa edelleen vahvana kuuluva varsinaissuomalainen murre.

(MTV3 - STT)

Lue myös: