Katukerääjät apujärjestöjen suosiossa

Hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöjen kerääjät hankkivat kadulta mahdollisimman paljon uusia suoraveloituslahjoittajia ennätysajassa. Osa järjestöistä tekee työn itse, jotkut ostavat palvelun muualta. Face to face -katukeräysmenetelmää käyttävät Suomessa muun muassa Kirkon Ulkomaanapu, Amnesty, WWF ja Greenpeace.

Greenpeace kampanjoi itse itseään. Se haluaa pitää varainkeruun omissa käsissään, jolloin se on riippumaton ja kustannustehokas.

- Tämä on samalla mahdollisuus käydä keskustelua Greenpeacen työstä ja myöskin kuulla siitä lisää. Kaikki eivät välttämättä tiedä kovin hyvin mitä järjestö tekee, sanoo Greenpeacen jäsenhankintavastaava Kati Ketola.

Greenpeacen minimilahjoitus on kolme euroa kuussa ja samalla lahjoittajasta tulee järjestön tukijäsen. Katukeräyksellä eli feissauksella jäsenmäärä kasvoi viime vuonna yli 50 prosentilla, jäseniä oli vajaa 9000.

Kirkon ulkomaanavulla ei ole ollut resursseja hoitaa myyntiä ja markkinointia itse. Ulkopuolista apua hankkimalla järjestöllä on nyt vajaa 4000 kuukausilahjoittajia, joten määrä on vuodessa kaksinkertaistunut. Keruuta teki aluksi ruotsalaisyhtiö, joka meni kuitenkin konkurssiin haalittuaan itselleen liikaa töitä. Sen sijalle on tullut kuitenkin jo pari uutta vastaavaa työtä tarjoavaa yritystä.

Suomen Lastenklinikoiden Kummit jättävät feissauksen väliin, sillä keräystapa ei sovi järjestön imagoon, eivätkä resurssit riitä.

- Meillähän on kertakaikkiaan sellainen periaate, että me olemme varsinkin viimeisten kahden, kolmen vuoden aikana pudottaneet kuluja mahdollisimman matalaksi, toteaa hallituksen puheenjohtaja Kalevi Tuominen.

Suomalaisjärjestöt ovat olleet tyytyväisiä keräystuloksiin, olipa katukeräys tehty omin voimin tai ostettu alihankkijalta. Vuonna 2002 keräysvaroja kertyi noin 1,6 miljoonaa euroa ja kymmenen vuoden aikana kymmenen miljoonaa euroa. Järjestöllä on eri tahojen kanssa yhteistyösopimuksia, joiden avulla markkinointi sujuu halvalla tai ilmaiseksi.

Valtaosa keräysluvista Etelä-Suomeen

Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi viime vuonna yli 300 valtakunnallista keräyslupaa eli noin 80 prosenttia koko maan luvista.

Vuonna 2002 eniten keräystuottoja sai Suomen Kulttuurirahasto, runsaat 21 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten karttui SPR:n kassa, jonne tuloja kertyi vajaat seitsemän miljoonaa euroa. Yli neljän miljoonan pääsivät myös kummilapsijärjestö Plan ja lähestyssäätiö Patmos

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 01.02.2004)