Katse taivaalle – lähitaisteluharjoitukset voi nähdä paljain silmin

Harjoituksessa simuloidaan muun muassa tutkahakuisia AIM 120 - ohjuksia sekä lähitaistelussa käytettäviä AIM 9X -ohjuksia, kertoo Satakunnan lennoston komentaja, eversti Juha-Pekka Keränen.

Simulointimallilla voidaan harjoitella samalla tavalla kuin oikeilla ohjuksilla, Keränen sanoo.

– Koneiden siivissä on kiinteästi kiinni tv-kameraa vastaava, infrapuna-alueella toimiva hakupää, joka ilmoittaa äänimerkillä lukituttuaan kohteeseen.

Harjoituksessa käytettävät koneet ovat suorituskyvyltään hyvin samanlaisia, Keränen kertoo.

– Se on enemmän lentäjästä kiinni, miten mahdollisessa ilmataistelussa pärjätään.

Taisteluharjoituksista voi jäädä taivaalle tiivistysjuovia

Sotaharjoituksessa harjoittelevia koneita on vaikea nähdä silloin kun ne lentävät korkealla meren päällä, Keränen kertoo.

– Mutta jos harjoitellaan lähitaistelutilanteita matalalla, esimerkiksi alle kilometrin korkeudessa, niin sellaisen voi hyvinkin nähdä.

Tiivistysjuova syntyy silloin, kun ilmakehässä on riittävästi kosteutta ja moottorista tuleva lämmin ilma tiivistää kosteuden pilventapaiseksi.

– Ja jos sää on sellainen, että ilmakehään tulee lentämisestä tiivistysjuovia, niin ne ovat tietenkin nähtävissä paljaalla silmällä, jatkaa Keränen.

Harjoittelu on käytännössä perusilmataistelua

Kussakin harjoituksessa harjoitellaan ensin tutkatorjuntoja kauempaa ja sitten päädytään mahdollisesti lähitaisteluun, Keränen kertoo.

– Tutkataistelussa toimitaan näköetäisyyden ulkopuolella eli yli 20 kilometrin etäisyydellä vastapuolesta. Informaatio saadaan omista järjestelmistä.

Yliäänipamaus syntyy, kun lentokone etenee ääntä nopeammin. Äänen nopeus normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla 21 °C:n lämpötilassa on n. 344 m/s.

– Lähitaistelussa toimitaan näköetäisyydellä, korkeintaan 20 kilometrin etäisyydellä vastapuolesta.

Harjoittelussa syntyvät yliäänipamaukset eli äänivallin rikkomiset saattaa kuulla, Keränen sanoo.

Hornetin lentäjillä on takana monivuotinen koulutus

Jotta pääsee lentämään tämäntyyppisissä harjoituksissa, takana tulee olla useamman vuoden koulutus, kertoo Keränen.

– Ensin varusmiehenä lennetään puoli vuotta vapaaehtoisena. Sen jälkeen mennään kadettikouluun, jossa ensimmäinen vuosi on akateemisia opintoja. Tämän jälkeen lennetään puoli vuotta Vinka -alkeiskoulukoneella, jonka jälkeen kaksi vuotta Hawk -koneilla. Vasta tämän jälkeen alkaa Hornet koulutus.

– Jotta lentäjä pääsee harjoittelemaan tämän tyyppisessä harjoituksessa, hänellä on oltava takanaan vähintään vuoden harjoittelu Hornetilla, kertoo Keränen.